– Kyllä sinusta voisi helpostikin tulla practical-ampuja.
Tällaisen arvion sai liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) Petteri Arolta, joka tutustutti entisen kilpaluistelijan ja nykyisen ministerin practical-ammunnan saloihin Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksessa. Aro on järjestänyt useita lajin arvokisoja, ja neuvoi ministerille, miten pistoolilla ja revolverilla ammutaan.
Poutala oli ensimmäistä kertaa ministeriuransa aikana vierailulla Pohjois-Pohjanmaalla, ja yksi tutustumiskohteista oli Limingan ja Lumijoen alueella oleva ampumaurheilukeskus.
– Kollegat eduskunnassa ovat puhuneet tästä paljon. Heidän mukaansa tämä on upea ja poikkeuksellinen paikka Suomessa, eikä vastaavaa ole lähimaillakaan. Hieno tutustua tällaiseen kohteeseen ja ampumaurheiluun, Poutala kertoo vierailunsa taustoista.
Poutalalla on myös henkilökohtainen suhde ampumaurheiluun. Aktiiviurheilija-aikoinaan hän saattoi käydä kisareissujensa vapaapäivinä rentoutumassa ampumaradalla.
– Lisäksi osallistuin viime syksynä Erikoisjoukot-ohjelmaan. Erilaisia tehtäviä tehdessä syttyi uudenlainen innostus ampumaurheilua kohtaan – vaikka ammuimmekin kuula-aseilla.
Ruutikunnat oy:n toimitusjohtaja Jarkko Koskela kierrätti ministeriä 93 hehtaarin alueella ja kertoi sen rakentumisesta. Aro puolestaan kertoi ja näytti, mitä Ruutikankaalla tehdään.
– Practical on nopeiten kasvava laji sekä maanlaajuisesti että Suomessa. Lisenssiampujista jo puolet on ampumaurheiluliitoissa, Aro kertoo.
Pracitical ei kuitenkaan ole olympiaurheilulaji eikä siis saa valtiontukea. Aron mukaan siitä ollaan kuitenkin ylpeitä. Kaikki tehdään omalla kustannuksella.
– Itse teen parhaani, että täällä olisi koko ajan kansainvälisiä kisoja, vaikka ne eivät olisikaan EM-kilpailuja. Jotta tänne tulisi ihmisiä ja yhä useampi kävisi kokemassa tämän paikan.
Poutala muistutti, ettei ministeriössä ole sellaista linjausta, etteikö muitakin kuin olympialajeja voisi tukea.
– Me tuemme liittoja, emme yksittäisiä lajeja. Miten liitto taas jakaa rahansa, on niiden oma asia. Tuemme myös urheilun suurtapahtumia aika pienellä, kahden miljoonan euron budjetilla, ja se jakaantuu moneen kymmeneen tapahtumaan. En näe mitään ongelmaa siinä, miksi emme voisi tukea myös practical-ammunnan arvokisoja.
Koskelan mielestä monesti unohtuu se, miten tiiviisti urheilu ja matkailu liittyvät toisiinsa. Eikä niiden välinen yhteistyö ole aina saumatonta. Poutalan mukaan ministeriössä ollaan rakentamassa uutta mallia suurtapahtumien järjestämiseen, ja mukana on myös Team Finland.
– Koska vielä ei ehkä täysin ymmärretä, miten iso merkitys tällaisilla tapahtumilla on Suomen matkailulle ja maabrändille.
Poutala oli Ruutikangas-kierroksestaan vaikuttunut.
– Ajattelin, etteikö tämä alue milloinkaan lopu! Onhan Ruutikangas todella vaikuttava paikka, ja on helppo uskoa, ettei tällaista löydy muualta Euroopasta. Tärkeintä olisi nyt ottaa tämä alue käyttöön ja saada tänne kilpailuja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemat suurtapahtumat ovat yleensä EM-tason kilpailuja, mutta tukea voivat saada myös muun tyyppiset tapahtumat, kuten esimerkiksi Gymnaestrada.
– Tuen saajaa arvioidaan aina muita tukea hakeneita vastaan. Tärkeä kriteeri on totta kai vaikuttavuus ja esimerkiksi se, että kilpailijoita on tulossa paljon myös ulkomailta. Mutta en näe tässäkään ongelmaa, kun tällaisista kilpailijamääristä puhutaan, Poutala viittaa Arolta ja Koskelalta kuulemaansa.
Ennen Ruutikankaalle saapumistaan urheiluministeri vieraili Kempeleessä Kirkonkylän koululla ja Limingassa Liminganlahden koululla.
Limingasta ministeri jatkoi vielä matkaansa vielä Ouluun kristillisdemokraattisen puolueen tapaamiseen. Illan päätteeksi hän tapasi vielä kaupunginjohtaja Ari Alatossavan.
Vaikka Oulun seudun ampumaurheilukeskus OSAK ry:n irtisanoutuminen Ruutikunnat oy:n kanssa tehdystä sopimuksesta tuli toimitusjohtaja Jarkko Koskelalle ja yhtiön hallitukselle yllätyksenä, asiaa ei jääty murehtimaan. Lyhyehkön ampumatauon jälkeen poliisihallitus on myöntänyt Ruutikunnille ampumarataluvan, ja ratoja saa taas käyttää.
Ruutikunnat on parhaillaan tekemässä käyttösopimusta viiden seuran ja yhden yrityksen kanssa. Muitakin sopimuksia on vireillä alan toimijoiden kanssa.
Aiemmin jäsenseurat saivat käyttöoikeuden ampumaurheilukeskuksen ratoihin OSAKin kautta.
– Jos jokin seura haluaa vuokrata tietyn alueen vaikka yhdeksi päiväksi viikossa, alue on silloin vain heidän käytössään. Seura saa rakentaa esimerkiksi toiminnalliset radat oman näköisekseen. Vuokra voisi olla 1 000–1 500 euroa vuodessa radasta riippuen, Koskela antaa esimerkin.
– Seura voi myydä radalle mainoksia, järjestää tyky-päiviä ja kerätä käyttömaksuja. Jos seura pystyy kustantamaan vuokransa näillä tuloilla, sen ei tarvitse välttämättä veloittaa omia jäseniään lainkaan ampumaradan käytöstä.
Nyt yritystapahtumia ja virkistyspäiviä on Ruutikankaalla järjestänyt helsinkiläinen yritys. Koskela toivoisi, että myös paikalliset metsästys- ja ampumaseurat innostuisivat järjestämään vastaavaa toimintaa.
Kilpailutoimintakin taas käynnistynyt. Huhtikuussa alueella järjestettiin poliisin erikoisluvalla toiminnallinen Tricky North tier 1 IDPA -kilpailu. Sovelletun reserviläisammunnan Ruuticup-kisat käydään tulevana sunnuntaina, ja kisaan odotetaan noin 80 osallistujaa.
Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Ruutikankaalla järjestetään practical-ammunnan Crazyfinn-kisan. Siinä ammutaan ilman taukoja 24 tunnin ajan 24 eri radalla.
Practical-ammunnan Pohjoismaiden mestaruuksista sekä kiväärissä että pistoolissa mitellään heinäkuussa.
– Toiminnallisella puolella on yllättävän paljon kisoja tänä vuonna, Koskela toteaa.
Ruutikankaalle tavoitellaan myös toiminnallisen ammunnan maailmanmestaruuskilpailuja haulikkopracticalissa ja Euroopan mestaruuskilpailuja pistoolipracticalissa vuodelle 2030.
Kiväärin, pistoolin, liikkuvan maalin ja haulikon EM-kisojen peruuntuminen ensi vuodelta ei Koskelaa harmita. Kilpailujen järjestämiskustannukset olisivat olleet suuret, eivätkä ne välttämättä olisi kattaneet kuluja.
Alueelle halutaan myös muuta toimintaa. Tällä hetkellä Ruutikankaalla toimii kaksi ilotulitusrakettiyritystä sekä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos. Ruutikangasta on markkinoitu myös tapahtumapaikkana, ja sellaiseksi se sopii Koskelan mielestä erityisen hyvin isoine parkkialueineen ja toimitiloineen.
Esimerkiksi syyskuussa Ruutikankaalla järjestetään OAMKin, OSAOn ja Centrian järjestämä logistiikka-alan tapahtuma. Alue sopisi myös erämessujen järjestämiseen, koska aseita, kalastusvälineitä ja mönkjiöitä voisi myös testata.
Ruutikunnat on päässyt mukaan myös Oulun yliopiston ja VTT:n Diana 6G Testikeskukseen, joka on huipputeknologian tutkimus- ja testausympäristö ja tukee NATO DIANA -ohjelmaa. Testikeskuksessa mukana olevat yritykset ja tutkimuslaitokset voivat testata teknologiaansa vastedes Ruutikankaalla. Drooneja siellä on jo testattukin.
– Koska tämä on ampumarata, ampumatoiminta on meille kuitenkin ykkösasia. Sen pitää myös kattaa iso osa kustannuksista. Kaikki muu toiminta kuitenkin vähentää näitä kuluja. Paras vaihtoehto tietenkin olisi, jos rahoitus tulisi valtiolta, ja ampuminen olisi siviileille ilmaista.
Ajatusta Koskela perustelee sillä, että Naton viiden prosentin puolustusmenotavoitteesta 1,5 prosenttia voisi hyvin olla Ruutikankaan kaltaisten siiviiliampumaratojen ylläpitokuluja.
– Koska sehän on suoraan sitä maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja maanpuolustuksellista tekemistä.
Valtion rahoitus Ruutikankaalle on Koskelan mielestä perusteltua myös siksi, että usein viikkoja kestävät ampumaurheilukilpailut jättävät alueelle miljoonia euroja. Myös Ruutikankaalla. Tämä on tiedostettu ulkomailla.
– Siksi Italiassa ministerit allekirjoittavat ampumaurheilutapahtumien hakupapereita. Thaimaassa practical-kilpailujen kustannuksista puolet maksaa valtio.
Valtion ampumaurheilukilpailuille myöntämä tappiotakuu ei Koskelan mielestä ole siltä riittävä vastaantulo.
Miltä Ruutikankaan tulevaisuus näyttää?
Käyttökulujen kanssa kyllä pärjätään, vaikka ne korkeat ovatkin, toimitusjohtaja sanoo. Mutta alueen skeet- ja trap-radat pitäisi rakentaa valmiiksi, ja haulikkoratakin on vielä kesken. Myös elektronisia tauluja ja kiekonheittimiä tarvittaisiin.
Jotta koko alue saataisiin sellaiseen kuntoon, kuin rahoitusta myöntäneelle opetus- ja kulttuuriministeriölle on luvattu, tarvittaisiin vielä noin 300 000 euroa.
–Jos halutaan nostaa palvelutasoa, rahaa pitää olla. Meidän on myös saatava kiinni se rakennuskustannusten nousun aiheuttama kuilu. Omistajat päättävät, saadaanko tuo summa ottamalla kunnilta lainaa, hankkimalla pääomasijoituksia vai jollain muulla tavalla.
Juttua muokattu 22.5. klo 9.49: Ampumaradan vuokra on 1000–1500 euroa vuodessa, ei kuukaudessa.