Unelmoi ja tavoittele unelmiasi. Sinä pystyt siihen! Tämä oli tiivistetysti Liminganlahden yhtenäiskoululla luennoineen Jaakko Alasaarelan sanoma yläkouluikäisille. Vaikka en aivan kohderyhmää ollutkaan, osuivat sanat minuunkin. Tällaista tsemppausta kaipaisi varmasti jokainen meistä. Iästä riippumatta.
Elämäntapafilosofointia kuunnellessani mietin, miksi näin simppeleitä asioita pitää meille ihmisille toistaa kerta toisensa jälkeen. Miksi se omaan itseensä uskominen on joskus niin hankalaa? Näillä meidän leveyksillähän on perinteisesti korostettu nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Hienoja hyveitä toki molemmat, mutta joskus ne iskostuvat niin syvälle, että touhu lipsahtaa itsensä vähättelyn puolelle. Tähän suuntaan tuntuvat ohjaavan myös monet sananlaskumme. Sanotaan, että vaatimattomuus kaunistaa ja ylpeys käy lankeemuksen edellä. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön, kell’ aarre on, se aarteen peittäköön, sanaili kansakuntamme sielunmaisemaa osuvasti kuvaillut Eino Leino. Eikä unohdeta sitä, että se, joka kuusen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Lähdepäs sitten näillä saatesanoilla valloittamaan maailmaa!
Nuorissa on tulevaisuus. Osalla yläkouluikäisistä on jo unelmia elämänsä varalle, osalla taas sävelet eivät ole niin selviä. Olivat suunnitelmat selvillä tai ei, tulisi kaikkien ponnistusalustaa vahvistaa. Turhaan ei tarvitse ylisanoja viljellä, sillä meissä jokaisessa on jotain hyvää, jota tukea ja korostaa.
Ulkopuolelta tuleva kehu vahvistaa sisäistä tuntemusta itsestä – aivan kuten Jaakko Alasaarelakin tiesi sanoa. Se pohjavire, joka sisuskaluissasi vallitsee, vaikuttaa kaikkeen: ihmissuhteisiin, menestymiseen, koko elämän etenemiseen. Huojentava tieto on se, että kannustaa voi myös itse itseään. Epämieluisia ajatusmalleja voi muuttaa, kunhan työskentelee sen eteen määrätietoisesti.
Lasten ja nuorten kasvatuksessa kehulla on merkittävä rooli. Sillä rakennetaan itsetuntoa. Mutta ei kauniita sanoja pidä aikuisiälläkään unohtaa. Avainasemassa ei ole ainoastaan kehuminen vaan myös kehujen vastaanottaminen. Hyvää palautetta saadessa pitäisi seisahtua hetkeksi, avata sydämensä ja tallettaa lämpöiset sanat sinne. Ja kuka tietää – ehkä jonain päivänä ne lohdulliset tsemppaukset saattavatkin versoa sisältä päin.