Kolumni

Tytti Tup­pu­rai­nen: "Kan­nus­tin­louk­ku­jen pur­ka­mi­nen on yksi keino, jolla voi­sim­me vielä pa­ran­taa liik­ku­vuut­ta työ­mark­ki­noil­la siten että työ­voi­ma­pu­laa voisi hel­pot­taa"

-
Kuva: VESA JOENSUU
Eduskunnasta

Sanna Marinin hallitus on sitoutunut Suomen työllisyysasteen nostamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 prosenttia. Olemme tehneet pitkäjänteisesti toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi.

Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä, jonka jäsen olen, olemme käsitelleet lukuisia keinoja, joilla työllisyyttä voidaan parantaa.

Tilastokeskuksen joulukuun työllisyyslukujen perusteella hallituksen aktiivinen työllisyyspolitiikka on purrut. Sen mukaan työllisiä oli joulukuussa 128 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 73,5 prosenttia, mikä on 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työttömyysasteen trendi oli 7,0 prosenttia, eli 1,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Kehitys on oikealla uralla.

Olemme tukeneet perheellisiä työnhakijoita palauttamalla lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden, jolloin työtön vanhempi kykenee käyttämään aikaansa työnhakuun. Olemme muun muassa laajentaneet työkykyohjelmaa ja uudistaneet palkkatukea ja luoneet pohjoismaisen työvoimapalvelumallin, jossa työnhakija saa riittävästi itselleen räätälöityä apua työllistymiseen.

Olemme perustaneet uuden erityistehtäväyhtiön, Työkanava Oy:n, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Jokaisen nuoren on voitava nähdä tulevaisuutensa työelämässä. Olemme Marinin hallituksessa panostaneet nuorten mahdollisuuksiin kouluttaa itsensä ja hankkia itselleen sellainen ammatillinen pätevyys, jolla nykyisillä työmarkkinoilla pärjää.

Toisen asteen opintojen turvaaminen jokaiselle nuorellemme on teko, joka tasaa tietä työelämään. Olemme myös tarjonneet kunnille apua nuorten matalan kynnyksen ohjaamo-palvelupisteiden henkilöstön palkkaamiseen.

Pisteillä autetaan nuoria moniammatillisesti, myös työelämään liittyvissä kysymyksissä.

Koronapandemian keskellä olemme pyrkineet tukemaan taloudellisesti työntekijöitä ja yrityksiä, jotta koronan aiheuttama isku olisi mahdollisimman pieni.

Työtä työllisyyden eteen tarvitaan silti yhä.

Kun pääsemme koronapandemian aiheuttamista rajoituksista eroon, on odotettavissa myös työvoimapulan aiheuttamia ongelmia. Erityisesti palvelualoilla on paikoitellen hankala saada uusia työntekijöitä. Tätä ongelmaa on pyrittävä helpottamaan eri keinoin.

Kannustinloukkujen purkaminen on yksi keino, jolla voisimme vielä parantaa liikkuvuutta työmarkkinoilla siten että työvoimapulaa voisi helpottaa.

”Kannustinloukkujen purkaminen on yksi keino, jolla voisimme parantaa liikkuvuutta työmarkkinoilla.”

Palvelualoja helpottaa myös opiskelijoiden opintotuen tulorajojen korottaminen.

Pidemmällä aikavälillä työnhakijoiden työllistymistä helpottaa työ- ja elinkeinopalvelujen siirtäminen 2024 kuntien vastuulle, lähemmäs työtä hakevaa ihmistä.

Tämän on mahdollista, sillä Sote-uudistuksen myötä uudet hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sote-palvelut.

TE-palvelujen siirron tavoitteena ovat entistä paremmin kohdennetut, asiakaslähtöiset ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivat palvelut.

TE-uudistus on tärkeä mahdollisuus. Uudistus on nähtävä tilaisuutena vahvistaa alueellista elinvoimaa ihmisläheisten kunnallisten lähipalveluiden avulla. Työnjako uusien hyvinvointialueiden ja kuntien kesken on hyödynnettavä täysimääräisesti alueiden vetovoiman kasvattamiseksi.

Onnittelen lämpimästi juuri valittuja aluevaltuustojen jäseniä ja kiitän luottamuksesta.

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on SDP:n oululainen kansanedustaja ja eurooppa- ja omistajaohjausministeri