Heti ensimmäiseksi. Saanko pyytää; pistäisitkö nimeni ja naamani muistiin. Varsinkin jos olet tyrnäväläinen tai liminkalainen. Olen nimittäin vielä aika tuore pappi täällä lehtemme levikkialueella.
Elämme nimittäin aikoja jolloin pappien nimet ja naamat ovat käyneet monelle nykysuomalaisille vieraiksi. Ja kuitenkin, juuri sinua varten tätä työtä teen. Ja sinä hyvinkin mahdollisesti palkkani maksat. Kiitos muuten siitä.
Jaa miksi ja mitä työtä? Jotain oleellista on tullut luvattua pappislupauksessa Turun tuomiokirkon alttarilla talvella 2006: ”Minä Ville-Pekka Johannes Karppelin lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. --- sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon.”
Isoja sanoja, isoja lupauksia. Eikä tuossa ollut edes ihan kaikki.
Mitä tämä voisi merkitä sinun ja minun välillä?
Ensisijaisesti lupasin pysyä Jumalan pyhässä sanassa. Haastavaa ja merkittävää tämä sanoman välittäminen. Nimittäin vaikka meillä nykyisin on lukuisat informaation välittämisen muodot, niin kristillisen uskon sisältö, viimekädessä Raamattu on jäänyt monelle kastetullekin vieraaksi.
Aika kuluu voittopuolisesti viihteen parissa.
Ymmärrettävää, muttei niin viisasta.
Mitäpä jos ottaisit uskostamme selvää. Sitä varten on Raamattu ja kirkon oppi (katekismus.fi).
Saatat näin tehdä elämäsi tärkeimmän päätöksen. Sitä varten seurakunta kokoontuu jumalanpalvelukseen. Olet lämpimästi tervetullut!
Lisäksi on tullut luvattua ”palvella alttiisti seurakuntaa”.
Papin työtä on myös vastata tuohon lupaukseen. Omalla, persoonallisella tavallaan. Se tarkoittaa työajattoman työntekijälle toivon mukaan kaikkea mahdollista.
Juuri tähän sananmukaisesti kaikkeen mahdolliseen pyrin juuri suuntautumaan. Tutustumaan, olemaan avuksi, juttelemaan, rukoilemaan. Istumaan kahvipöydässä kuulumisia vaihtaen, kolaamaan lumet jonkun vanhuksen pihalta, kuuntelemaan masentunutta, tapaamaan yksinäistä lähimmäistä, talkoilemaan seuranne tai kylänne tapahtumassa, poikkeamaan terveyskeskuksessa, hoitolaitoksessa, koulussa, päiväkodissa.
Minulla on Luojan antamat kaksi toimivaa kättä, jalat. Voisiko niistä olla sinulle tai läheisellesi?
Kaikkea tuota kasteiden, hautaansiunaamisten, vihkimisten, ja pyhäpäivän vieton ohella. Ainakin tässä Tyrnävän ja Limingan alueella missä asun ja työskentelen.
Kalenteriini saadaan asioita soviteltua. Otappa siis yhteystiedot ylös ja ilmoittele tai seuraa muuten vaan.