Sri Lankasta Suomeen muuttanut Thisara Wiresh aloitti harjoittelun Cactoksen Kempeleen tehtaalla osana OSAO:n kotoutumiskoulutusta. Yrityksessä ratkaisu koettiin mutkattomaksi.
’’Meillä oli jo aiemmin keskusteltu siitä, miksi emme voisi ottaa tänne kansainvälisiä työntekijöitä. Olemme kohtuullisen merkittävä työnantaja Oulun seudulla, ja tämä tuntui luontevalta askeleelta’’, kertoo tehtaanjohtaja Jani Niskala.
Voittava konsepti
Cactoksella kansainvälisyys näkyy jo nyt vahvasti toimihenkilöiden työssä. Wireshin harjoittelun myötä englannin kieli on tullut luontevaksi osaksi myös tuotannon arkea.
’’Ei siitä ole ollut mitään haittaa, että välillä puhutaan englantia. Päin vastoin, se rohkaisee molempiin suuntiin’’, Niskala sanoo.
Eri kulttuuritaustat tuovat mukanaan myös uusia näkökulmia tekemiseen.
’’Ihmiset eri taustoista voivat ihan eri tavalla lähestyä prosesseja tai työn tekemistä ja me kannustamme tuomaan esiin ideoita ja ajatuksia. Tämä on ollut pelkästään positiivinen juttu’’, hän tiivistää.
Niskalan mukaan työharjoittelut ovat voittava konsepti – ja niiden vaikutus heijastelee sekä yritykseen että yhteiskuntaan laajemminkin.
’’Tämähän on erinomainen tapa tutustua uuteen tekijään ja mahdollisesti saada hänestä tulevaisuudessa työntekijä. Kyllähän harjoitteluiden mahdollistaminen myös meidän yhteiskuntaa palvelee aika isosti.’’
’’Pari sähköpostia riitti’’
Myös HR:n näkökulmasta harjoittelujakson järjestäminen oli sujuvaa.
’’Meillä sattui olemaan hyvä tilanne tuotannossa. Sopivassa suhteessa tekemistä, riittävästi aikaa ohjaamiselle ja konkreettista tarvetta lisätekijälle, joten hyöty oli molemminpuolinen’’, HR-päällikkö Päivi Rantsi kertoo.
Wireshin motivaatio teki vaikutuksen heti haastattelussa.
’’Hän oli todella innokas ja vaikutti aidosti kiinnostuneelta juuri tästä paikasta. Se jäi heti mieleen.’’
Yrityksen näkökulmasta koko prosessi oli yllättävän suoraviivainen. Osaajamätsäys toteutui osana Oulun kauppakamarin tarjoamaa TalentTrekFinland-palvelukokonaisuutta, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitoksien kanssa.
’’Käytännössä kaikki oli valmista, tämä ei vaatinut meiltä muuta kuin muutaman sähköpostin sen jälkeen, kun oltiin juteltu kauppakamarin kanssa. Kynnys oli todella matala’’, Päivi kuvaa.
’’Mitään erikoisjärjestelyjä ei tarvittu’’
Harjoittelijan käytännön ohjauksesta on vastannut tuotantopäällikkö Tony Jäntti, jolle kyseessä oli ensimmäinen kerta perehdyttää kansainvälistä opiskelijaa.
Perehdytys toteutettiin yrityksen normaalien käytäntöjen mukaisesti.
’’Käytettiin pääasiassa suomea ja tarvittaessa täsmennettiin englanniksi. En koe, että tämä olisi poikennut millään tavalla siitä, kun kuka tahansa uusi työntekijä tulee taloon. Mitään erikoisjärjestelyjä ei tarvittu.’’
Kielikysymys ei noussut esteeksi, vaikka Wiresh vasta opiskelee suomen kieltä.
’’Moni miettii tätä etukäteen turhaan’’, Jäntti sanoo.
Harjoittelijan työpanos on vastannut odotuksia ja jopa ylittänyt ne.
’’Hän on ollut todella ahkera, huolellinen ja tarkka. Meidän työssämme, esimerkiksi akkujen parissa, pienillä yksityiskohdilla on suuri merkitys. Tässä hän on onnistunut erinomaisesti’’, Jäntti kiittää.
Askel suomalaiseen työelämään
Wireshille harjoittelu on ollut tärkeä askel kohti työelämää Suomessa.
’’Alun perin vaimoni halusi tulla opiskelemaan Ouluun, ja hakeuduin itse samalla kotoutumiskoulutukseen opiskelemaan suomea’’, Wiresh kertoo.
Hänellä on aiempaa kokemusta asiakaspalvelusta ja varastotyöstä. Harjoittelupaikka tuotanto- ja varastoympäristössä on erityisen mieluinen.
’’Ennen aloitusta jännitti vähän, mutta kaikki ovat olleet tosi mukavia. Työyhteisössä ei ole sellaista hierarkiaa, johon olin aiemmin tottunut. Kaiken kaikkiaan haluan kiittää tästä mahdollisuudesta Cactosin Jania, Tonya ja Päiviä, Oulun kauppakamarin Ella Valleniusta sekä opettajaani Johanna Granlundia jatkuvasta tuesta.’’
Tulevaisuus näyttää lupaavalta.
’’Haluan hakea tänne myös töihin harjoittelun jälkeen.’’
100 yritystä x 100 kv-osaajaa
● 100 yritystä x 100 kv-osaajaa –kampanja nostaa kulttuuri-ilmastonmuutoksen juhlavuotena esiin kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden merkityksen alueen kasvulle, elinvoimalle ja yrityskulttuurin uudistumiselle.
● Kampanjassa nostetaan esiin yrityksiä, jotka ovat palkanneet kansainvälisiä opiskelijoita tai osaajia. Tarinoita julkaistaan Oulu2026-mediassa ja yhteistyökumppaneiden somekanavissa. Lue kampanjan tarinoita: 100 yritystä x 100 kv-osaajaa | Kaleva.
● Kampanjaan etsitään erityisesti vuoden 2026 aikana tehtyjä rekrytointeja. Vinkkauksia yrityksistä voi antaa kampanjan kotisivujen lomakkeen kautta. Sivulta löytyvät myös maksuttomat palvelut kansainvälistymisen tueksi.
● Kampanjaa toteuttavat yhteistyössä Oulun kauppakamari, Euroopan unionin osarahoittama TalentTrekFinland-hanke, BusinessOulu, International House Oulu ja Oulu2026.