Kiireettömän hoidon hoitotakuun parantuminen on juuri nyt hyvin lähellä toteutumista. Asiaa käsitellyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta näytti asialle jo vihreää valoa, enää puuttuu uudistuksen viimeinen sinetti eduskunnan täysistunnosta.
Hoitotakuun kiristyminen on toteutuessaan merkittävä parannus nykytilanteeseen, jossa kiireettömään perusterveydenhoitoon tulee päästä kolmessa kuukaudessa. Ensi syksynä kiireetöntä hoitoa tulee saada kahden viikon kuluessa ja kahden vuoden päästä kiireettömään hoitoon pitää päästä viikossa. Kiireettömän hammaslääketieteellisen hoidon takuu on tällä hetkellä puoli vuotta, ja kahden vuoden päästä odotusaika lyhenee korkeintaan kolmeen kuukauteen.
Oma puolueeni Vasemmistoliitto on ajanut määrätietoisesti hoitotakuun parantamista jo vuosia, sillä se tasaa terveyseroja merkittävästi.
Siinä missä hyvätuloisella tai työssäkäyvällä on mahdollisuus marssia yksityiselle lääkärille tai työterveyteen jopa samana päivänä, saattaa pelkästään kunnallisen terveydenhuollon varassa oleva joutua odottamaan hoitoon pääsyä jopa kuukausia. Toisaalta on hyvä tiedostaa, että myös julkisten terveysasemien odotusajat kuntien välillä, ja jopa kuntien sisällä, vaihtelevat huomattavan paljon, mikä myös heikentää pelkästään julkisia terveyspalveluja käyttävien kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta.
Myös mielenterveys kuuluu hoitotakuun piiriin. Perustason mielenterveyspalveluihin kaivataan kuitenkin hoitotakuun kiristymisen läpimennessäkin edelleen parannuksia, sillä Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaiset lyhytterapiat eivät jatkossakaan kuulu hoitotakuun piiriin. On silti erittäin tärkeää, että lyhytterapioiden ja psykososiaalisten menetelmien edistämistä jatketaan.
Uudistuvan hoitotakuun toteutumiseksi tarvitaan terveyskeskuksiin arvioiden mukaan noin 1600-2600 uutta lääkäriä. Myös sairaan- ja terveydenhoitajien rooli hoitotakuun toteutumisessa on suuri.
Alan koulutusmääriä on jo lisätty, mutta jotta hoitotakuu voidaan turvata, on hoitoalan veto- ja pitovoimaa lisättävä palkkausta ja työhyvinvointia parantamalla.
Hyvinvointialueilla on valtava merkitys hoitotakuun toteutumiseen sen jälkeen kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät alkuvuodesta niiden hoidettavaksi. Siirto on suuri hallinnollinen ponnistus, mutta uudistus on siitä huolimatta oivallinen hetki päivittää toimintatapoja ja palvelujärjestelmää, jotta oikea-aikainen hoitoon pääsy ja hoidon jatkuvuus voidaan turvata. Alueiden rahoitusta myös lisätään hoitotakuun kiristymisen myötä.
Se, että hoitoon pääsee kohtuullisessa ajassa tietysti inhimillisintä hoitoa, mutta myös edullisinta hoitoa. Tällä on suoria vaikutuksia valtion budjettiin.
Pahentuneiden sairauksien hoitokustannukset, pitkät sairauslomat ja työkyvyttömyys maksavat valtavasti, eikä sairastuessa kärsi usein vain sairas ihminen itse, vaan myös hänen lähipiirinsä. Tutkimukset, ennaltaehkäisevä hoito, varhaiset diagnoosit sekä kuntoutukseen pääseminen ehkäisevät vaivojen ja sairauksien pahentumista, joten oikeaan aikaan saatava, saavutettava hoito on paitsi kansalaisille, myös koko kansantaloudelle positiivinen asia.
Katja Hänninen
Kirjoittaja on raahelainen kansanedustaja (vas.)