Perseidien tähdenlentoparvi on usein yksi vuoden näyttävimmistä ja ainoa suuri parvi, joka osuu Suomessa lämpimään vuodenaikaan. Sellainen on luvassa lähipäivinä. Koska pohjoisen yöt ovat edelleen hyvin valoisia, perseidejä näkyy käytännössä vain Oulun eteläpuolella, kertoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa tiedotteessa.
Tulevan meteoriparven parasta havaintoaikaa ovat yöt tämän viikon sunnuntain ja ensi viikon torstain välisenä aikana ja aivan erityisesti tiistai-ilta 12. elokuuta.
Osa perseidien meteoreista on melko kirkkaita. Niistä saattaa jäädä taivaalle hetkeksi vana, ja jotkut saattavat näyttää punertavilta. Tähdenlennot iskeytyvät ilmakehään tyypillisesti noin 60 kilometrin sekuntinopeudella.
Ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympärillään hehkuvan kuumaksi, mikä synnyttää ilmaan valoviiruja, joita kutsutaan tähdenlennoiksi. Valoilmiö sammuu tyypillisesti yli 80 kilometrin korkeudessa. Perseidien aktiivisimman vaiheen aikana voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja.
Meteorien havaitseminen on sitä helpompaa, mitä pimeämpi taivas on, mitä enemmän sitä on näkyvissä ja mitä vähemmän siellä on pilviä. Kannattaa siis hakeutua avoimelle paikalle kauas taajamien valoista. Ursa vinkkaa seuraamaan tähdenlentoja selällään makuualustan päällä maaten ja lämpimästi pukeutuneena. Kiikareita tai muita havaintovälineitä ei tarvita.
Perseidit näyttävät tulevan nimensä mukaisesti Perseuksen tähtikuvion suunnalta. Perseus on elokuussa taivaalla korkeimmillaan aamuyöllä, ja siksi perseidejä näkyy eniten juuri siihen aikaan. Perseus on Auringon laskiessa melko korkealla koillistaivaalla ja pysyttelee koillisen ja idän suunnalla koko yön. Tähtikuvion tarkkaa paikkaa ei kuitenkaan tarvitse löytää voidakseen nähdä tähdenlentoja, sillä niitä näkyy ympäri taivasta.
Pyrstötähtien murusia
Säännölliset meteoriparvet kuten perseidit johtuvat pyrstötähtien eli komeettojen ydinten murusista ja pölystä, joita komeetat jättävät radalleen kiertäessään Auringon ympäri.
Mikäli maapallon rata avaruudessa kulkee läheltä tällaista materiaalivanaa, osa murusista voi ajautua Maan ilmakehään. Tästä syystä tähdenlentoparvet sattuvat aina samaan aikaan vuotta.
Perseidit aiheuttaa pyrstötähti nimeltä 109/P Swift-Tuttle, joka kiertää Auringon kerran 133 vuodessa. Sen ytimen halkaisija on noin 26 km.
Samaan aikaan perseidien kanssa on aktiivisena myös kourallinen niukempia tähdenlentoparvia, kuten eteläiset delta-akvaridit, kappa-cygnidit ja aurigidit. Ne voi erottaa siitä, että ne näyttävät tulevan taivaalta eri suunnasta kuin perseidit.
