SPEK: Huo­li-il­moi­tuk­seen tar­vi­taan yh­te­näi­set käy­tän­nöt koko maahan – lo­mak­keen löy­tä­mi­nen on nyt jopa mah­do­ton­ta

Huoli-ilmoituksen voi tehdä, kun on aidosti huolissaan läheisen, kuten sukulaisen tai naapurin pärjäämisestä.

Tänä vuonna liki 60 prosenttia tulipaloissa menehtyneistä on yli 65-vuotiaita. Kuvituskuva arkistosta.
Tänä vuonna liki 60 prosenttia tulipaloissa menehtyneistä on yli 65-vuotiaita. Kuvituskuva arkistosta.
Kuva: Sallmén Eljas

Huoli-ilmoituksen tekemiseen tarvitaan yhtenäiset käytännöt koko maahan, linjaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tiedotteessaan.

Ilmoituksen voi tehdä, kun on aidosti huolissaan läheisen, kuten sukulaisen tai naapurin pärjäämisestä. Ilmoituslomakkeen löytäminen on järjestön mukaa eräiden kuntien sivuilta erittäin vaikeaa tai mahdotonta.

Huoli-ilmoitusten määrä on ollut jatkuvasti nousussa. Ilmoitusmäärien kasvun perustella ihmisten kotona asumisen turvallisuudessa on suuria haasteita. Tänä vuonna liki 60 prosenttia tulipaloissa menehtyneistä on yli 65-vuotiaita.

Meneillään olevan Paloturvallisuusviikon teemana on läheisten paloturvallisuudesta huolehtiminen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi läheisen palovaroittimista ja liesiturvallisuudesta huolehtimista, mutta myös huoli-ilmoituksen tekemistä.

Huoli-ilmoituksia tulee sosiaalitoimelle paljon. Kokonaismäärää ei tarkkaan tiedetä, sillä ilmoituskäytännöt vaihtelevat kunnittain. Kuntakohtaisista ilmoitusten määristä voi päätellä, että Suomessa asuu yksin kotona ihmisiä, joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Vaaratilanteessa, kuten tulipalossa, he eivät pysty toimimaan kuten pitäisi.

– Kun ilmoituksia tulee, kunnissa täytyy miettiä toimintamallit tilanteen ratkaisemiseksi. Tämä taas aiheuttaa myös taloudellista painetta sosiaalitoimelle. Toisaalta ihmisiä kuljetetaan edestakaisin kodin ja hoitopaikkojen välillä, ja tällainen reaktiivinen toiminta tulee kalliiksi sekin, sanoo tiedotteessa SPEK:n erikoistutkija Tarja Ojala.

Paloturvallisuusviikkoa vietetään 27.11.–3.12. Kampanjaa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana Pelastuslaitokset, Pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, Kirkkohallituksen Diakonian ja sielunhoito, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto, Vanhustyön keskusliitto sekä Valli ry. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.