Kaksivuotinen KeKin miesten joukkueen Superpesis-taival päättyi Haapajärvellä 20.8. lähes nelituntisen taistelun jälkeen. Tuo hetki oli murskaava. Vuosien työnteko tuntui siinä hetkessä valuvan hukkaan. Kotimatkalla fanibussissa viesteilin joukkueen pitkäaikaisen joukkueenjohtajan kanssa, joka matkusti perässä tulleessa hiljaisessa joukkueen bussissa. Janne Jarvan sanoin: ”Tämän tippumisen musertavuus hiipii pikkuhiljaa, kun tämä ”perhe” hajoaa pirtaleiksi. Ja niinhän se tekee.”
Ehkä traagisimmalta tuntuikin juuri se, että KeKin Superpesis-joukkue 2018 olisi jo ollut kasassa, mutta sarjatason putoamisen myötä kaikki pelaajasopimukset raukesivat.
Puoliunettoman yön jälkeen kuitenkin valkeni maanantai. Joukkueen taustaryhmän WhatsApp-ryhmässä ensimmäisen kiven heitti joukkueen lääkäri Mari Ojantakanen toteamalla ”jos on yhdessä tiputtu, niin yhdessä noustaan”. Jo klo 12.38 tuli tieto, että ensimmäiset pelaajat ovat ilmoittaneet jatkohaluista joukkueessa. Määrä nousi tunti tunnilta. Myös yhteistyökumppanit alkoivat ilmoitella mukana olostaan heti maanantaina.
Kun managerimme Sami Saloranta ei vielä ensimmäisenä päivänä kyennyt kanssamme kommunikoimaan, otti pesäpallojaoston puheenjohtajanakin toimiva Juha-Matti Ranta homman haltuun. Pesäpalloväelle suunnattu sähköposti piti sisällään tärkeän viestin: ”Monen ihmisen KeKi-sydän on suurempi kuin olisin koskaan voinut kuvitella.” Ja kyllähän se sinisydäminen managerikin sitten sängynpohjalta ylös saatiin, kun Juha Junno näin puhelimitse käski. ”Eka taistelu hävittiin. Toinen taistelu nostaa meidät korkeammalle kuin koskaan”, kuului managerin viesti 1,5 vuorokautta putoamisen jälkeen.
Ja ne siniset sydämet. Niitä alkoi vilistä viesteissä ja sosiaalisessa mediassa. Edes taustaryhmässä ei olisi uskottu, että esimerkiksi Itä-Länsi-pelaajan Jani Lassilan tai Sotkamosta vastikään KeKiin Superpesistä pelaamaan palanneen Onni Määtän sininen sydän olisi niin vahva, että se kestää jopa sarjatason laskun.
Sarjatason laskusta huolimatta ensi kaudella Kempeleessä nähdään kovempitasoinen miesten joukkue kuin koskaan aiemmin. Taustaryhmässä töitä tehdään entistä innokkaammin, kun voimakas yhteenkuuluvuuden tunne on kesän jäljiltä jokaisen takaraivossa. Ja varmasti jokaisen mielessä pyörii tavoite: ensi elokuussa vietämme nousujuhlia Kempeleessä. Ja tällä kertaa nousemme Superpesikseen sinne jäädäksemme, kuten Koukkupaja Areenan katsomossa tutuksi tullut rumpuryhmäkin meille viestitti putoamista seuraavana päivänä.