Kolumni

Sel­viy­ty­jien su­ku­pol­vi

”Joka onkimalla elää, se kitumalla kuolee”, on joskus sanottu Limingassa. Sanonta lienee suunnattu Oulunsalon puolelle. Kun aikoinani kuulin tämän sanonnan, tarkistin kirkonkirjoista 1860-luvun nälkävuosilta, oliko Oulunsalossa kuollut ketään nälkään. Ei ollut. Oli vain normaali kuolleisuus. Kala auttoi siihen aikaan selviytymään tällaisistakin ajoista.

1918 vuoden tapahtumista olemme kuulleet ja lukeneet myös Rantalakeuden alueelta. Oulunsalolainen Holapan Jaakko kertoi vuosia sitten minulle oman kokemuksensa, joka kuvasi hänen rauhallista luonnettansa. Hän kertoi näin:

”Se oli silloin kaheksantoista vuonna, kun Oulua vallotettiin, niin ne komensi, että joka talosta on pantava mies ja hevonen Kempeleen asemalle. Ja niin ne tuli eteläpohojalaiset junasa Kempeleeseen ja ne käski minukki sinne syrjään oottaan. Että ku käsketään, nii sitte lähetään. Ne anto mulleki kivväärin.. Sitten ne alako lähteen siitä, mutta ei ne kukkaan mulle puhunu mittään. Kun ne oli lähteny, nin minä panin sen kivväärin sinne ossuuskaupan seinustalle ja ajoin Lääkölle takasi ja sanon niille, ettei ne mua siellä tarvinneet.”

Rantalakeuden alueella on keski-ikä hyvin alhainen. Aikaisemmin se oli alhaisin Oulunsalossa. Nyt on Liminka mennyt vähän ohi.

Papin työssä se merkitsi sitä, että kastetilaisuuksia oli moninkertainen määrä hautajaisiin verrattuna. Nyt on monessa pitäjässä hautajaisia enemmän kuin kasteita.

Minun ei tarvitse kysyä keneltäkään, millaista on elää suuressa lapsiperheessä. Olen itse kasvanut suuressa lapsiperheessä sodan kurjuuden ja köyhyyden keskellä. Lisäksi minulla itselläkin on ollut suuri perhe.

Mutta siitä iloitsen, että nyt on huomattu lapsiperheiden avun tarve. Kun vielä huomattaisiin enemmän kotiäidin työn merkitys. Se ei ole hukattua työvoimaa, vaan työvoimaa parhaimmassa käytössä, kasvattamassa lapsia ja nuoria täyttämään oman paikkansa tässä maassa.

Kävimme tervehtimässä 97 vuotiasta Koskelan Vienoa. Hänellä on jo viidettä sukupolvea ympärillä.

Oli ilo nähdä, että jälkipolvi käy tervehtimässä Vienoa. Hän on kertonut, että kun yöllä on joskus unettomia hetkiä, hän laskee lastenlapsia. Toiset laskevat lampaita.