Mä itseeni luotan,
hymyn sulle tuotan.
Tanssin tään esitän,
sillä sun silmäs vesitän.
Äiti on kiltti,
lämmin kuin viltti.
Minä vain piltti.
Äiti on rakas.
Tuu heti takas.
Tällaisen runon sain äitienpäivänä nuorimmaiseltani, kun hän oli kahdeksanvuotias.
Hellyydenosoituksia jo hieman karsastamaan ruvennut isoveljensä oli runoiluissaan hieman karskimpi:
Mä sulle onnea annan,
ja sitä sulle kilon kannan.
Susta mä tykkään,
mutta halaamista lykkään.
Noihin aikoihin taisi se viimeinenkin niistä viidestä lapsenkasvatusperiaatteesta olla jo haudattu, vaikka lapsia olikin vain kaksi.
Realismi oli iskenyt avokämmenellä välillä oikeinkin reippaasti.
Onneksi meillä äideillä on vertaistukea. Niin minullakin; jos ei aina livenä, niin eri keskusteluryhmissä ja -palstoilla.
Olen antanut itselleni anteeksi sen, että ostan joskus valmisruokia ja hampurilaisia.
Tai että annan peliajoissa löysiä.
Joskus pistän tylysti makuuhuoneen oven kiinni ja ilmoitan, että vastaanotto on nyt päättynyt. Äiti ei ole juuri nyt tavattavissa.
Mutta toivon olevani läsnä ja saatavilla silloin, kun minua oikeasti tarvitaan. En ole kokki tai kodinhoitaja, vaan äiti.
Huutanutkin olen, valitettavasti. Onneksi osaan pyytää lapsiltani myös anteeksi. Ja parantaa tapani, ainakin hetkeksi aikaa.
Siitä olen myös salaa iloinen, että murrosikäiseni vänkyttävät minulle vastaan, tuiskahtavat joskus hyvinkin äänekkäästi. Fossiilimutsi kun olen.
Tästä tiedän, että lapsilla on turvallinen olo. Heidän ei tarvitse pelätä hylätyksi tulemista, vaikka joskus koettelisivatkin hermojani.
Oli helpottavaa kuulla ammattikasvattajan näkemys siitä, millainen äiti on lapsen kannalta paras.
Paras äiti ei ole se kympin suorittaja, joka huolehtii ja hyysää kaiken juuri niin kuin oppikirjoissa ja kodinkuvalehdissä kuvaillaan.
Eikä vitosen äidiksikään pidä ruveta, sillä hänen huomassaan lapsen tarpeet eivät tule tyydytetyiksi.
Olkaamme siis seiskan äitejä: pitäkäämme huolta lapsen perustarpeista mutta älkäämme hössätkö liikaa. Lapsella on silloin riittävästi perusturvallisuutta, mutta hän säilyttää myös oma-aloitteisuutensa ja ongelmanratkaisukykynsä.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille numerosta riippumatta!