Kevät on ollut aina suosikkivuodenaikani. Rakastan, kun maa alkaa vihertää, linnut visertävät kilpaa toinen toistaan äänekkäämmissä konserteissa ja aurinko lämmittää yhä enemmän: luonto herää talviunestaan.
Sama käy monelle ihmiselle. Itsekin kuulun siihen joukkoon, joka ensimmäisistä lehden nupuista ja lämpimistä säteistä saa aina ylimääräisen tehopiikin. Kevättä on rinnassa yllin kyllin.
Tuntuu, että vihreyden vallankumousta odottaa vuosi vuodelta enemmän.
Huomenna vietettävä vappu ilmentää työn juhlaa, mutta on monelle myös virallinen karnevaalipäivä orastavaan kesäkauteen. Lapsuudessa vappu tarkoitti ennen kaikkea äidin tekemää simaa ja munkkeja, koulussa askarreltuja vappuviuhkoja ja ylimääräistä vapaapäivää.
Opiskeluaikana toukokuun ensimmäiseen valmistauduttiin hyvissä ajoin ennen hoohetkeä ja vappupäivää tärkeämmäksi nousi vappuaatto. Kerran vuodessa varastoa siivotessani käteeni osuvat opiskelijahaalarit.
Käyttöä niille ei ole, mutta en raaski heittää menemäänkään. Pitäähän jälkipolvelle edes jotain perintöä kerätä.
Nyt työvuosina vappu on ollut useimmiten työpäivä. Harvoin olen painanut ylioppilaslakkia päähän, nostanut maljaa keväälle ja upottanut hampaitani tippaleipään.
Huomenna ajattelin tehdä siihen muutoksen. Ostan itselleni ison vappupallon, laitan lakin päähän ja käyn haukkaamassa kesän ensimmäisen jäätelön kummipoikani kanssa.
Olen joskus aiemmissa kolumneissa kertonut suosikkimatkailumaastani Saksasta. Yksi syy, miksi arvostan saksalaista kulttuuria, on heidän kykynsä juhlistaa asioita. Olipa mikä vuodenaika tahansa, kylissä ja kaupungeissa vietetään erilaisia festivaaleja ja juhlia. He ovat oivaltaneet, että arjen lisäksi elämässä tarvitaan muutakin.
Meillä suomalaisilla on korkea työetiikka. Raadamme joskus liikaakin, sillä meistä monet on opetettu tekemään työtä pienestä pitäen, eikä turha vapaa-ajan painottaminen ole ollut suotavaa. Esimerkiksi itse koen joskus syyllisyyttä siitä, että työpäivän jälkeen oikaisen itseni sohvalle, sillä voisin hoitaa vaikka pyykit, tehdä yhdistyshommia tai ainakin imuroida.
Työn rinnalle haluaisin saada meidän pohjoisen kansamme huomaamaan, että työn tekemisen ohella pitää myös muista itsemme, perheemme ja muut läheisemme. Pienillä asioilla kuluttavasta arjestakin saa sopivasti juhlavan.
Ei tarvita vappua ilmapallon ostoon, juhannusta saunavihdan tekemiseen tai joulua piparitaikinan syömiseen.
Itseään kannattaa hemmotella myös muulloin.
Hyvää kevään juhlaa kaikille!