Sosiaali- ja terveysministeri on tuonut esille näkemyksensä mahdollisista huomattavista lisäleikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta keinot ratkaisevat, syntyykö todellisia säästöjä vai pahoinvointia ja lisäkustannuksia.
Kuluvalla hallituskaudella järjestöavustuksia on jo päätetty vähentää 140 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa 37 prosentin pudotusta vuoden 2024 avustustasosta.
Järjestöt ovat jo sopeuttaneet toimintaansa. Lisäleikkaukset osuisivat tilanteeseen, jossa lapsiperheköyhyys on lisääntynyt ja hyvinvointialueiden palveluita on supistettu.
Ristiriitaista on, että järjestöjä huudetaan apuun turvaamaan ihmisten hyvinvointia ja korvaamaan heikentyneitä julkisia palveluita, ja samanaikaisesti järjestöjen toimintaedellytyksiä merkittävästi huononnetaan.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat hyvinvoinnin varhaisen tuen etulinja. Ne tarjoavat neuvontaa, vertaistukea, kohtaamispaikkoja. Jos toiminta ohenee, haasteet siirtyvät julkisiin palveluihin, kuten lastensuojelun sijaishuoltoon, psykiatriseen osastohoitoon ja muihin raskaisiin palveluihin, joiden kustannukset ovat moninkertaisia.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton saamilla STEA-avustuksilla rahoitetaan muun muassa Lasten ja nuorten puhelinta, Vanhempainpuhelinta ja -nettiä, tukioppilastoimintaa yläkouluissa, MLL:n paikallisen lapsi- ja perhetoiminnan tukea sekä lapsiperheille kohdistettua toimintaa. Lisäleikkaukset kohdistuisivat juuri tähän toimintaan, joka ehkäisee ongelmien kärjistymistä.
Leikkausten vaikutukset näkyisivät nopeasti arjessa, kuten yksinäisyyden lisääntymisenä, vanhemmuuden kuormituksen kasvuna, osallisuuden puutteina, lasten tunne‑ ja vuorovaikutustaitojen tuen heikkenemisenä sekä perheiden kriisien syvenemisenä.
MLL:n tukioppilaat ovat vuosittain tukena ja turvana noin 23 000 nuorelle Pohjois-Suomen piirin alueella. Vuoden 2025 aikana lukumummeilla ja vaareilla oli yli 700 lukemissujuvuutta parantavaa kohtaamista alueen alakouluilla.
Piirin alueen 53 paikallisen yhdistyksen vapaaehtoiset toteuttivat 64 perhekahvilaa ja useita perheliikuntavuoroja, joissa oli kaikkiaan 30 262 käyntiä. Piirin kolmella paikkakunnalla toimivan ammatillisesti ohjatun kohtaamispaikka PerhePesän toiminta on tavoittanut vertaisryhmien, tapahtumien ja retkien kautta yli 900 perhettä.
Vuonna 2025 yli 50 000 vapaaehtoistuntia tehneiden yhdistysten toiminnan toteuttamista tukevalla piirin ammattilaisten antamalla ohjauksella, tuella ja koulutuksella varmistetaan paikallisen toiminnan edellytyksiä ja vapaaehtoisten jaksamista. Pohjois-Suomen alueella oli kaikessa MLL:n toiminnassa vuoden 2025 aikana yli 123 000 kohtaamista.
Avustusleikkaukset vaikuttavat suoraan kohtaavaan työhön, jolloin kymmeniä tuhansia Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen lasta, nuorta ja vanhempaa jäisi vaille arkea kannattelevia kohtaamisia.
Jokainen leikattu euro ennaltaehkäisevästä työstä maksaa myöhemmin moninkertaisesti lisääntyneinä mielenterveysongelmina, kiusaamistapauksina ja syrjäytymisenä.
Huolen leikkausten seurauksista jakavat myös kaikkien hyvinvointialueiden johtajat yhteisessä kannanotossaan, jossa todetaan järjestöjen avustusten lisäleikkausten lisäävän alueiden palvelutarvetta ja kustannuksia.
Kyse ei siis ole vain järjestöjen rahoituksesta, vaan yhteiskunnan kustannusten dynamiikasta ja siitä, haluammeko panostaa ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen vai maksaa myöhemmin moninkertaisesti korjaavista palveluista.
Siksi lisäleikkaukset eivät olisi säästö vaan valinta siirtää kustannukset suurempina tulevaisuuteen. Se ei olisi sosiaalisesti eikä taloudellisesti kestävää.
Eevaleena Mattila
toiminnanjohtaja, MLL Pohjois-Suomen piiri ry