Universumin lait ovat koetuksella, kun painavat asiat taivuttavat keväistä valoa kohti jotain sellaista, mistä ei ole varmaa tietoa kenelläkään. Kun valonnopeus muuttuu, aikakin muuttuu. Mutta vaikuttaako pelkkä valonmäärä myös aikaan?
Kevät saapuu Hailuotoon hitaasti, mutta saapuu lopulta kuten aina ennenkin. Muuttolintujen parvet ovat vallanneet tulvivat pellot ja ihmisetkin hakeutuvat hiljalleen pois pimeistä pirteistään toistensa seuraan.
Tänä keväänä olen hiukan tarkastellut asennettani tuohon ainaiseen kevään odotteluun ja ajan mukanaan tuomiin muutoksiin.
Hitaasti etenevä kevät antaa aikaa tehdä kevät hommat paremmin ajan kanssa. Toisaalta omat vuosirenkaan saavat ajan kulumaan nopeammin. Aikaa kuluu nykyään enemmän.
Kylän raitilla ja kaupassa käydessä keskustelu siirtyy useasti ajan mukanaan tuomiin muutoksiin, jotka tulevat koskettamaan myös Hailuotoa ja saaren asukkaita. Tänä keväänä olemme keskustelleet strategisesta yleiskaavasta, sotesta ja luonnollisesti pengertien ja siltojen tuomasta muutoksesta saareen. Kuten avaruudessa isot kappaleet vetävät puoleensa, niin täällä pienellä saarellakin nämä ovat järkälemäisiä asioita, jotka puhuttavat ja mietityttävät asukkaita.
Joskus tuntuu siltä, että kun valo kohdistetaan johonkin painavaan asiaan, niin siitä tulee entistäkin painavampi. Se on tietysti ihan luonnonlakikin. Puu kasvaa enemmän, mitä enemmän se saa valoa.
Sama ilmiö toimii myös toisinpäin, kun kasvit kääntyvät kohti aurinkoa, niin painavilla asioillakin on tapana siirtyä keskustelun ja julkisuuden valokeilaan.
Saari valmistautuu uuteen kesään siivoten ja kunnostaen paikkojaan. Satunnainen eläkeläinen koettaa tuulettaa siinä samalla pölyyntyneitä ajatuksiaan ja katsoa tulevaisuuteen pelottomasti ja uteliaana.
Kaiken epävarmuuden keskellä yksi asia on kuitenkin varmaa. Kesäasukkaita tulee lentäen, uiden ja toistaiseksi vielä myös lautalla.
Toivotamme kaikki tervetulleiksi.