Kolumni

Poikkeusolot huolettavat lapsia ja silloin on tarjottava tukea, muistuttaa Maijasen Tuija

-

Stressi, huoli ja yksinäisyys näkyvät lapsissa. Haastavimmassa asemassa vähävaraisten perheiden lapset.

Pelastakaa Lapset on järjestänyt vuodesta 2001 valtakunnallisen Lapsen ääni -kyselyn, jonka teemat ovat vaihdelleet vuosittain. Tämän vuoden (6.-26.4.2020) kyselyn aiheena oli 13-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemukset koronapandemian vaikutuksista arkeen, koulunkäyntiin, vapaa-aikaan, harrastuksiin ja henkiseen hyvinvointiin.

Aihe sai yli 3000 lasta ja nuorta vastaamaan, kun edellisenä vuonna vastaajia oli vain alle 600. Aihe siis selvästikin motivoi vastaamaan.

Kyselyssä yksi tärkeä taustatietoihin liittyvä asia oli, että lapsia pyydettiin arvioimaan heidän perheensä taloudellista tilannetta. Noin puolet vastaajista (53 prosenttia) määrittelivät perheensä keskituloiseksi, erittäin tai melko hyvätuloiseksi 29 prosenttia ja erittäin tai melko matalatuloisena 14 prosenttia.

Vastaajista viisi prosenttia ei osannut vastata kysymykseen. Kyselyn tulosten mukaan joka viides vastaajista koki perheensä toimeentulon heikentyneen poikkeusolojen vuoksi ja 22 prosenttia oli huolissaan perheensä toimeentulosta. Vähävaraisten perheiden lapsista vastaavat luvut olivat 47 prosenttia ja 57 prosenttia.

Vastaajista joka neljäs (27 prosenttia) koki henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Vastaava luku matalatuloisten perheiden lapsilla oli 43 prosenttia. Samoin joka neljäs vastaajista koki itsensä, perheensä tai perheenjäsenensä tarvitsevan tukea tai apua arjesta selviytymiseen. Matalatuloisten perheiden kohdalla tätä mieltä oli 47 prosenttia.

Poikkeusolot aiheuttivat lapsille ja nuorille stressiä ja ahdistusta. Yli puolet vastaajista koki olevansa poikkeusolojen takia aiempaa yksinäisempi. Kolmannes vastaajista kertoi, että perheessä riideltiin enemmän kuin ennen. Kun 75 prosenttia vastaajista koki opinnoissa pärjäämisensä vaikeutuneen tai heikentyneen etäopiskelun vuoksi, näistä kahdeksan prosenttia kertoi syyksi kotona vallitsevan tilanteen, esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmat, henkinen tai fyysinen väkivalta. Nämä lapset kaipaavat enemmän tukea henkiseen hyvinvointiinsa.

Poikkeusolot ja koulujen sulkeutuminen aiheuttivat myös sen, että vastaajista seitsemän prosenttia jäi ilman lämmintä tai ravitsevaa ruokaa. Matalatuloisten perheiden lapsilla tämä luku oli 13 prosenttia.

Tässä kohtaa lapset ovat olleet erilaisessa asemassa riippuen kotikuntansa käytännöistä. Joissakin kunnissa ruokaa on voinut hakea suoraan koulun jakelupisteestä ja joissakin kunnissa perhe on tarvinnut aterian saamiseksi sosiaalitoimen hyväksynnän.

Vielä ei voida ennustaa ensi syksyn tilannetta, mutta kuntien olisi hyvä varautua tekemään suunnitelmaa syksyn varalle. Kaikille lapsille tulisi tarjota mahdollisuus kouluruokailuun, vaikka koulunkäynti siirtyisikin takaisin kotiin.

Lasten hyvinvointi ja sen turvaaminen on meidän aikuisten vastuulla. On tärkeää, että lapsi ei tunne jäävänsä yksin. Ollaan läsnä. Ollaan saatavilla, kun lapsi haluaa kertoa murheistaan.

Tieto, että on joku turvallinen aikuinen, joka on kiinnostunut lapsen tunteista ja ajatuksista, tuo hänelle turvaa ja toivoa. Kyselyn perusteella 19 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole saanut tarvitsemaansa tukea itselleen tärkeiltä ihmisiltä. Vastaajat nimesivät tärkeimmiksi tahoiksi, joilta halutaan saada lisää tukea henkiseen hyvinvointiin, omat vanhemmat/huoltajat, muut perheenjäsenet/läheiset ja opettajat. Nämä tahot ovat samalla myös niitä, joilta tukea on jo saatu.

Lisäksi ystävät ovat edelleen erittäin tärkeässä roolissa.

Tuija Maijanen

Kirjoittaja on Kempeleen Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja ja Pelastakaa Lasten liittovaltuuston jäsen.