Pohjoismaisen ministerineuvoston delegaatio vieraili Suomen Siemenperunakeskuksella (SPK) Tyrnävällä kuluneella viikolla tutustumassa ruokahuoltovarmuuteen, siemenperunatuotantoon sekä SPK:n hallinnoimaan geenivarakeskus NordGenin siemenperunoiden geenipankin varmuuskopioon.
Delegaatioon kuului edustajia Pohjoismaiden maa- ja metsätalousministeriöistä ja myös Färsaarilta, kertoo Tyrnävän kunta ja SPK tiedotteessaan.
Vierailu oli osa puheenjohtajamaa Suomen Oulussa 7.–8. huhtikuuta isännöimää kokousta, jonka teemoina olivat muun muassa varautuminen, resilienssi sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Kokouksessa valmisteltiin Kuopiossa kesällä järjestettävää Pohjoismaiden maatalousministerien kokoontumista.
SPK:n toimitusjohtaja Paula Ilola kertoo, että Pohjoismaisen ministerineuvoston osoittama kiinnostus Tyrnävän siemenperunatuotantoa ja high grade -aluetta kohtaan on kansallisesti arvokas asia.
− Tyrnävän ja Limingan high grade -alue vastaa jopa 70 prosentista maamme siemenperunatuotannosta. Se on yksi neljästä jäljellä olevasta alueesta EU:ssa, jossa on erinomaiset olosuhteet siemenperunalle ja jonka maaperä on pystytty suojelemaan kasvitaudeilta, kertoo Ilola.
− Keski-Euroopassa siemenperunan tuotanto on monella vahvalla perunantuotantoalueella muuttunut hyvin vaikeaksi. Näin on käynyt muun muassa Hollannissa. Meillä on harvinaislaatuinen ja puhdas maaperä, joka takaa maamme ruoanhuollon jatkuvuutta myös esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa ruoan tuontiin ulkomailta tulisi häiriöitä.
Maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos, Suomen Siemenperunakeskuksen hallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Heinonen kertoo, että kotimainen ruoan tuotanto on avainasemassa erilaisten ruoan logistiikkaan liittyvien riskien hallinnassa.
– Lisäksi meidän kaikkien olisi hyvä miettiä arjessamme enemmän huoltovarmuutta − ei kuitenkaan pelon kautta, vaan ymmärtäen sen arvon. Esimerkiksi koko perheen 72 tunnin kotivara parantaa kykyämme vastata erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten vedenjakeluun vaikuttaviin pitkittyneisiin sähkökatkoihin, sanoi Heinonen.
Vierailun aikana tutustuttiin myös niin kutsutun ilmaperunan tuotantoon. Aeroponisessa tuotannossa siemenperunaa viljellään valolta suojatuissa, alun perin Nasan teknologiaan perustuvissa kaapeissa ilman maa-ainesta sumutettavan ravintoliuoksen avulla.
Teknologiaa alettiin soveltaa SPK:ssa siemenperunatuotantoon viitisentoista vuotta sitten ensimmäisten joukossa.
− Aeroponinen tuotanto tarjoaa kymmenkertaisen sadon perinteiseen viljelyyn nähden. Huoltovarmuusmielessä se mahdollistaa perunan viljelyn myös tilanteessa, jossa se ei ole perinteisin menetelmin mahdollista, Ilola kertoi.