Suomessa on valtava päihdeongelma. Esimerkiksi alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2020 aikana noin 1 700 ihmistä.
Yksin alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle miljardiluokan laskun vuosittain. Viime vuosina huumeiden käyttö ja sen mukanaan tuomat ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Vuonna 2020 huumeisiin kuoli maassamme jo 258 ihmistä, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 156.
Päihteiden käytön hintaa ja kärsimystä on mahdoton tarkasti mitata. Ongelmakäyttö koskettaa usein myös läheisiä, työkavereita ja muita ihmisiä.
Esimerkiksi viimeisimmän juomatapatutkimuksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista oli kokenut muiden alkoholinkäytöstä johtuneita haittoja. Päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla käytön ja haittojen vähentäminen.
Siksi en kannata toimia, jotka voisivat antaa myönteisen viestin alkoholin tai huumeiden käytöstä. Joidenkin toiveita viinien saamisesta ruokakauppoihin tai kannabiksen laillistamisesta ei pidä toteuttaa. Sen sijaan tulee parantaa hoitoon pääsyä ja kannustaa ihmisiä raittiiseen elämäntapaan.
Valitettavasti alkoholin käyttöä kulttuurissamme jollakin tavalla usein ihannoidaan.
Esimerkiksi juhlimista saatetaan käyttää synonyyminä alkoholin juomiselle. Samaan aikaan alkoholin ja huumeiden käytön ongelmiin liittyy häpeää. Tämän vuoksi tilanteeseen voi olla vaikea hakea apua.
Alkoholismi ja huumeriippuvuus ovat sairauksia, joihin pitää suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella. Jokainen ihminen pitää kohdata arvostavasti.
Hoitoon hakeutumisen kynnyksen tulee olla matalalla, ja apu pitää saada sujuvasti ja mahdollisimman läheltä.
Lainsäädännön ohella tässä riittää töitä uusilla aluevaltuutetuilla, jotka linjaavat alueensa päihdepalveluista.
Päihdeongelmiin liittyy usein mielenterveysongelmia ja muuta pahoinvointia. Siksi huomiota tulee kiinnittää nykyistä enemmän siihen, että niin lapset ja nuoret kuin vanhemmat voivat arjessaan hyvin.
Vanhusten alkoholin käyttö on lisääntynyt viime vuosina, ja tähän on saattanut vaikuttaa myös korona-ajan aiheuttama yksinäisyys.
Jo ennen koronaa kyseltiin, miksi lapset ja nuoret voivat yhä huonommin.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden on oltava kunnossa, mutta samalla pitää puhua perheen, vanhemmuuden ja yhteiskunnan arvojen vaikutuksesta lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Hyvinvoinnin perusta on ennen kaikkea omassa kodissa ja perheessä.
Suomessa tarvitaan edelleen lisää ennaltaehkäisevää otetta perhepalveluihin ja enemmän kasvurauhaa lapsille ja nuorille.
Alkoholi- ja huumepolitiikassa pitää pyrkiä ehkäisemään ongelmia ennalta ja puuttumaan juurisyihin.
On sekä ihmisen että yhteiskunnan kannalta edullisempaa, että ongelmia ei edes synny.
Pekka Aittakumpu
Kirjoittaja on oululainen Keskustan kansanedustaja.