Ulkomailla väliaikaisesti opiskellessa sitä tiedostaa yhä selvemmin kaikki asiat, jotka omassa maassa ovat hyvin. Suomalaisena olen erityisen ylpeä esimerkiksi koulutussysteemistämme.
On kuitenkin yksi, melko keskeinen osa-alue, jonka saralla Suomenkin opetushallituksella on parantamisen varaa; seksuaalikasvatus.
Silmäni avautuivat tähän, kun katsoin Ronja Salmen tv-ohjelmaa Mitä mietit, Ronja Salmi?, jonka toisessa jaksossa käsiteltiin alapäätä ja siitä puhumisen vaikeutta. Jaksossa haastateltiin teini-ikäisiä tyttöjä, jotka kertoivat oppineensa enemmän seksistä ja omista kehoistaan sitcom-sarjoista, kuin koulusta.
Olen 18-vuotias, eikä siitä ole kulunut kovinkaan kauaa, kun itsekin istuin yläasteen terveystiedon tunnilla. Seksistä lähdetään puhumaan siellä lisääntymisnäkökulmasta, joten luonnollisesti opetus on hyvin yhdyntäkeskeistä. Tunnilla sivutaan esileikkiä, muttei kerrota, mitä se esileikki oikeastaan on.
Seksuaalivähemmistöt mainitaan siinä mielessä, että kerrotaan, kuinka miespariskunnat harrastavat seksiä, mutta lesboseksistä tai ylipäätään naisen seksuaalisesta mielihyvästä ei juurikaan puhuta. Onko naisen alapää liian kompleksi? Ehkä.
Aihe on vaikea ja monille kiusallinen, ja etenkin vanhemmilla saattaa olla vaikeuksia puhua kasvaville lapsilleen seksuaalisuudesta. Keskustelu on kuitenkin tärkeää. Murrosiässä aihe hämmentää ja mietityttää, ja kaikki annettava informaatio otetaan sisään koko totuutena. Harva osaa tai uskaltaa kysyä tarkentavia kysymyksiä.
Oman kehon ja seksuaalisuuden tunteminen auttavat paljon muun muassa itsetunnon rakentamisessa, ja juuri itsetunnon kanssa monet nuoret kamppailevat päivittäin. Myös siksi aiheesta olisi tärkeä puhua vapaammin.
Minä opin vasta 15-vuotiaana YouTuben BuzzFeed-videosta, että minulla on klitoris. Kun harrastin ensimmäisen kerran seksiä, olin lähinnä järkyttynyt siitä, kuinka erilaista se oli koulusta ja mediasta saamiini mielikuviin nähden. Ja siitä, kuinka omasta seksuaalisuuteen liittyvästä fyysisestä terveydestä pidetään huolta, en tiedä vieläkään juuri mitään.
Ja jos en tiedä mitään esimerkiksi sukupuolitaudeista tai niiden oireista, kuinka osaan ikinä epäillä, ja mennä testeihin?
Liminkalainen opiskelija,
joka asuu tällä hetkellä
Kööpenhaminassa