Mitä maakuntauudistuksesta tulee? Sana herättää ainakin aluehallintovirastojen ja ely-keskusten työntekijöiden mielissä ristiriitaisia tunteita. Lyhyehkö kyselykierros paljastaa, että useimmat heistä näkevät sote-uudistuksen tarpeellisena. Sen sijaan maakuntahallintoon siirtymistä vierastetaan. Sen perustamiselle ei nähdä mitään järkevää syytä, ainakaan asioiden hoitamisen kannalta.
Esimerkiksi ympäristöviraston hallinnon alla toimivia huolettaa, ettei yleistä etua valvo enää kukaan, kun maakuntahallinnot toimivat poliittisen ohjauksen alla. Miten se vaikuttaa esimerkiksi kaavoitukseen tai ympäristönsuojeluun? Edistetääkö enää kaikkien vai vain joidenkin intressiryhmien etua? Miten maakuntahallinnon saamat budjettivarat jaetaan? Jääkö jokin sektori lapsipuolen asemaan? Monet näkevät: maakuntauudistuksessa on kyse ympäristöhallinnon suitsimisesta.
Maakuntauudistuksen yhteydessä perustetaam valtion lupa- ja valvontavirasto Luova, jossa kaikki yva-asiat hoituvat samalta luukulta. Luova saa kiitosta myös ruohonjuuritasolta, vaikka vielä jokin aika sitten oli tärkeää eriyttää luvitus ja valvonta toisistaan.
Asiantuntemuksenkin perään kysellään. Kun asiansa hallitsevia viranomaisia olisi oltava joka maakunnassa, löytyykö heitä riittävästi? Toimiiko maakuntien välinen yhteistyö niin kuin toivotaan? Syntyykö Suomeenkin samanlainen hallintohimmeli, mikä vahvojen maakuntien Ruotsissa on? Pirstotaanko hyvin toimivat rakenteet?
Esimerkiksi elyjen ja TE-toimistojen yhteinen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA toimii valtakunnallisesti hyvin. Miten sen käy jatkossa? Puretaanko elyn valtakunnallinen asianhallintajärjestelmä ja sähköinen arkisto maakuntien hoidettavaksi? Kuinka tähän liittyvät ne kunnat, joilla arkistot ovat vielä paperisia? Miten ehditään edes kartoittaa kaikki se aineisto, joka maakuntiin siirtyy?
Kuinka kalliiksi kaikki lopulta tuleekaan? Saadaanko säästöjä lainkaan? Useimpien käytännön työtä tekevien näkemys on: säästöjä ei tule, päinvastoin. Kulut tulevat vain kasvamaan. Pieni toivonkipinä orastaa silti: onnistuessaan uudistus voi ehkä toimia hyvinkin.
Ei käy kateeksi muutosjohtajia. Sen lisäksi, että uudistuksessa on rakennettava maakuntiin kokonaan uusi organisaatio, on saatava myös viranhaltijat, työntekijät, poliittiset päättäjät ja tavalliset kansalaiset uskomaan ja luottamaan siihen, että demokratia, tasapuolisuus ja asioiden jouheva hoitaminen sujuu uudessakin maakunnassa.
Tsemppiä vain, Marjukka!