Rekisterikilven historia on Suomessakin pitkä. Valtakunnallinen pakko ajoneuvon rekisterikilven asentamisesta astui voimaan 98 vuotta sitten, mutta jo sitä ennen useissa kaupungeissa oli kaupunkikohtaisia kilpijärjestelmiä. 1920-luvun ensimmäisissä valtakunnallisissa kilvissä ilmaistiin läänikohtainen tunnus ja numerosarja.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan vuosina 1922–1929 käytettiin valkopohjaisia rekisterikilpiä, mutta 1930- ja 1940-luvuilla parillisina vuosina rekisteröidyissä autoissa käytettiin mustapohjaisia kilpiä valkoisella fontilla, parittomina valkopohjaisia mustalla fontilla. Vuonna 1950 siirryttiin mustiin kilpiin valkoisilla kirjaimilla.
Sen jälkeen rekisteritunnuksissa oli kaksi kirjainta, joista ensimmäinen oli läänitunnus, ja enintään kolminumeroinen luku. Vuodesta 1961 alkaen jaettavissa uusissa tunnuksissa oli kolme kirjainta ja enintään kaksi numeroa.
Traficomilta kerrotaan, että vuonna 1972 kilpien vaihtopakosta lääniä vaihtaessa luovuttiin, mutta kotiläänin tunnuskirjain merkittiin kilpiin vielä pitkään tämän jälkeenkin.