Kesä on vihdoin saapunut meille: kauan odotettu ja kaivattu auringonpaiste, lämpö ja lintujen liverrys.
Istun terassilla ja katselen ympärilleni samalla kun kirjoitan. Suomen luonto on kaunis, varsinkin täällä maalla, kun pellot alkavat vihertää, koivuihin ilmestyy hiirenkorvat ja voikukat paistavat keltaisina kilpaa auringon kanssa.
Toivoisinpa todella, että myös lastenlapseni (mikäli niitä siunaantuu) saavat nauttia näistä samoista ihanista kesän tuoksuista ja maisemista. Lintuja, perhosia, mehiläisiä, kimalaisia, kaiken laatuisia pörriäisiä ilmestyy jostain lämmön vaikutuksesta.
Tuuli on raikas, vaikkakin naapurin pellolle ajama lietelanta vähän tuoksahtaa!
Toisinaan ajatuksiin hiipii ikävä huoli luonnosta, puhtaasta vedestä ja ilmasta. Kuinka kauan maa jaksaa meitä ihmisiä ja kasvavaa kulutustamme? Joskus on pakko vain ravistaa päätä ja unohtaa, koska tuntuu että asia on minun aivojani ja minua suurempi. Mutta onko se?
Eräässä radiohaastattelussa Esko Valtaoja totesi, että ihmiset piiloutuvat ajatukseen siitä, että minä en voi tehdä yksin mitään maailman tilanteelle. Tai että minun pienillä ponnisteluilla ei ole mitään merkitystä. Ja että näin antaa itselleen luvan olla tekemättä mitään.
Kuitenkin jokainen valitsee jotain joka päivä. Valitsematta jättäminenkin on valinta, jolloin joku muu tekee päätöksen puolestasi: esimerkiksi jos et äänestä vaaleissa, joku muu valitsee kuka päättää sinun asioistasi!
Isoinkiin asioihin voi vaikuttaa, ihmisethän äänestävät myös jaloillaan: jos palvelu on huonoa, siirrytään asioimaan toiseen paikkaan. Pienistä puroista syntyy suuri virta, sanotaan. Tässä kohtaa olen samaa mieltä.
Tänään voin tehdä pienen valinnan luonnon puolesta; jätän ostamatta jotain uutta (tarpeetonta?), valitsen luomua, ajan pyörällä auton sijasta, varaan matkan kotimaahan ulkomaille lentämisen sijasta tai jotain muuta.
Ei tarvitse muuttaa kaikkea tai koko elämää kerralla, jos joka päivä tekee yhden pienen valinnan ja ehkä seuraavan päivänä toisen.
Marika Kamps
Kirjoittaja toimii diakonissana Limingan seurakunnassa.