Kerran pikkukirkossa kysyin lapsilta, millaisia syksyn merkkejä he olivat huomanneet. Yksi oli nähnyt keltaisia lehtiä, toinen jäätyneen vesilätäkön. Joku oli kerännyt metsästä sieniä.
Monelle perheelle syksyn merkki on lasten koulujen alkaminen.
Herätykset piippaavat aamuisin ja koulutyö antaa arkipäiville toivotunkin rytminsä. Ekaluokkalaisten perheissä uusi elämänvaihe on ainutkertainen ja merkityksellinen. Huolettomat lapsuusvuodet muuttuvat koululaisen elämäksi iloineen ja haasteineen.
Elämän taitekohdat herättävät pohtimaan sekä menneisyyttä että tulevaisuutta. Me kaikki vanhemmat toivomme lapsillemme parasta mahdollista tulevaisuutta.
Emme kuitenkaan etukäteen voi tietää, millaisia asioita lapsemme tulevat kohtaamaan omassa elämässään. Ekaluokkalaisen elämä on toivottavasti täynnä iloa ja avoimutta. Voimme yrittää varustaa lapsiamme niin, että he pärjäisivät elämässään omina persoonallisuuksinaan, ja myöhemmin omien valintojensa kanssa.
Lumijoen kirkossa keskiviikkona 28. elokuuta kello 18 saatellaan ekaluokkalaisia siunaamalla heidät koulutielle. Oman vanhemman, isovanhemman tai kummin saattelema ekaluokkalainen siunataan kirkon alttarilla. Tämä tarkoittaa Jumalan hyvyyden, armon ja varjeluksen pyytämistä heidän uuteen elämänvaiheeseensa.
Me jokainen tarvitsemme meitä vahvemman turvaa elämässä. Jumala tuntee elämämme kaikenlaiset päivät, ja hän on luvannut olla kanssamme jokaisena päivänä. Kun tämän muistaa, ei tarvitse niin paljon olla huolissaan. Ehkä aikuisenkin elämässä voisi olla hieman lapsenkaltaisuutta, spontaania iloa ja hetkessä elävää avoimuutta.
Elämä on juuri tässä, syksyn väreissä ja antimissa, meille annettuna lahjana.
”Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa” Ps 91:9.