Kolumni

Lu­mi­joen Er­ja-kirk­ko­her­ra miettii seu­ra­kun­nan stra­te­giaa ja ta­lout­ta – asioi­hin pää­se­vät vai­kut­ta­maan kaikki seu­ra­kun­ta­lai­set

Lumijoen seurakunnassa vuosi on alkanut seurakunnan strategian työstämisellä. Tarkoituksena on tähyillä viiden vuoden päähän: millaisena näemme seurakunnan elämän vuonna 2025.

Kirkon jäsenennusteet ja talousnäkymät näyttävät koko kirkon tasolla laskevia käyriä. Lumijoen seurakunnan kohdalla iloitsemme kuitenkin siitä, että seurakunta on edelleen tärkeä ja siihen halutaan kuulua. Lapset kastetaan ja rippikoulu käydään. Saapa Lumijoen kirkko toimia useiden rippikouluryhmien konfirmaatiokirkkonakin, kun muutkin kuin oman seurakunnan rippikouluryhmät viettävät meidän kirkossamme konfirmaatiojumalanpalveluksensa.

Viime lauantaina seurakunnan kirkkovaltuutetut ja me työntekijät olimme koolla valtuustoseminaarissa. Valtuutetut saivat kuulla työntekijöiden alustukset omasta työalastaan. Kuuntelin ylpeydellä työntekijöitämme. Miten henkilökohtaisesti jokainen avasi luottamushenkilöille omaa työtään ja kutsumustaan.

Kirkon työssä ollaan aika paljaana seurakunnan edessä. Arvostelullekin ollaan alttiina. Ja samalla saadaan elää ja jakaa mitä henkilökohtaisimpia elämäntilanteita seurakuntalaisten kanssa. Se on hienovaraista lähimmäisyyttä ja sielunhoitotyötä. Kaikenlaisissa vaiheissa saamme olla yhdessä Jumalan edessä.

Monet kokevat vapaaehtoistyössä tätä samaa. Tehtävä seurakunnassa on hieno kutsumus.

Seurakunnan elämä tapahtuu kaikissa kohtaamisissa – ei ainoastaan työntekijän ja seurakuntalaisen kohdatessa.

Pohdimme myös taloutta. Talkootyö ja vapaaehtoistyö ei näy euroina, mutta sen vaikutus on euroja. Suuret kiitokset kaikille, jotka annatte aikaanne ja vaivannäköänne oman seurakuntanne hyväksi. Olet rakentamassa yhteisöä, jolla on elämää rakentava merkitys niin ajallisesti, kuin ajan rajan tuolla puolellakin.

Haluamme kutsua kaikki valmistelemaan yhdessä seurakuntamme strategiaa. Tervetuloa Lumijoen seurakuntalatoon sunnuntaina 2. helmikuuta kello 10 messuun, ja sen jälkeen pohtimaan, ”Millainen on hyvä seurakunta”.

Erja Oikarinen

Kirkkoherra