Turvallinen arki katoaa hetkessä, uutiset kertovat uhasta, joka koskettaa koko ihmiskuntaa. Pidä turvaväli, pysy kotona, vältä kontakteja, hanki varmuusvarastoja, seuraa uutisia! Hetkessä turvallisen arjen keskelle hiipii pelko, tuntematon silmin näkemätön virus tekee maailmalla tuhoa emmekä tiedä tarkalleen missä on uhka.
Alamme pelätä jopa sellaisia asioita, joita ei tarvitsisi pelätä.
Ikäihmiset muistavat vielä sota-ajan pelot. Kotirintamalla pelättiin läheisten puolesta rintamalla ja toki myös omasta puolesta. Koskaan ei tiennyt milloin suru-uutinen tuodaan meille. Kuoleman läsnäolo oli todellinen. Lopulta tuli rauha, pelko muuttui iloksi. Alettiin rakentaa turvallista tulevaisuutta. Sitä turvallisuutta on jatkunut tänne asti.
Nyt poikkeustila on julistettu ensimmäistä kertaa sotien jälkeen kansalaisillemme. Nyt suojelemme yhteiskunnan heikoimpia, emme vahvimpia! Nyt ei olekaan kyse minusta, vaan toisen ihmisen turvallisuudesta.
Jokainen voi tehdä oman osuutensa tämän eteen noudattamalla annettuja ohjeita. Välinpitämättömyydellä ja vähättelyllä ei ole nyt sijaa.
Läsnä olevan pääsiäisen tapahtumiin liittyy paljon dramatiikkaa. Evankeliumeissa ilmenee kauhua, epävarmuutta, tuskaa, pilkkaa, häpeää, juonittelua, yksinäisyyttä, hämmästystä, vihaa, välinpitämättömyyttä… mutta lopulta suurta ihmettä, valtavaa iloa Jeesuksen ylösnousemuksesta!
Emme tule ajatelleeksi millainen maailma olisi, jos Jeesus ei olisikaan ylösnoussut kolmantena päivänä! Koko kulttuurimme ja elämämme olisi aivan toisenlaista. Vaikea edes arvailla.
Mikä on pääsiäisen viesti meille?
Hiljaisen viikon tapahtumissa kerrotaan Jeesuksen kärsimyksistä ja valmistautumisesta kuolemaan. Lopulta ollaan ristiinnaulitsemistilanteessa, syyttömän teloitushetkessä.
Kolmannen päivän tapahtumat ristiinnaulitsemisesta kertovat jotain sellaista mitä järjellä ei voi ymmärtää. Magdalan Maria ja toinen Maria, Jaakobin äiti, menivät Jeesuksen haudalle. Maa alkoi vavahdella jälleen, kun enkeli laskeutui taivaasta vierittämään kiven pois haudan suulta. Enkeli näytti hohtavalle kuin salama ja hänen vaatteensa olivat hohtavat kuin lumi. Vartijat säikähtivät niin pahoin, että kaatuivat maahan kuin kuolleet. Mariat olivat varmasti yhtä kauhuissaan.
Silloin enkeli sanoi: ”Älkää te pelätkö! Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä! Hän on noussut kuolleista.”
Kerrotaan, että naiset lähtivät heti tyhjältä haudalta peloissaan, mutta riemuissaan kertomaan ilosanomaa opetuslapsille.
Pääsiäisen sanoma meille on ilon ja rakkauden sanoma. Se on myös uskon ja toivon sanoma vaikeuksien keskellä… juuri nyt: ”Älä pelkää!”
Sinä saat turvata rukouksessa Jumalaan ja ylösnousseeseen Vapahtajaan. Saat pyytää apua, varjelusta ja mielenrauhaa. Älä pelkää! Jeesus sanoo: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon!” (Joh. 14:27).
Ritva Sassali