Tänään vietetään epävirallista juhlapäivää, joka myös ystävänpäivänä tunnetaan. Meillä Suomessa ystävänpäivää alettiin viettää 1980-luvulla, ja viralliseen kalenteriin päivä löysi tiensä vuonna 1987.
Suomessa tätä sydämenmuotoista päivää ei ole omistettu romanttiselle hömpötykselle vaan painopiste on enemmänkin ystävyydessä. Monet muistavat tänään tovereitaan lämpöisin ajatuksin, viestein ja kortein.
Muutama vuosi ennen kuin ystävänpäivä rantautui kalenteriimme, alkoi radiossa soida venäläisen Vladimir Vysotskin säveltämä ja Juha ”Junnu” Vainion suomeksi sanoittama Ystävän laulu. Kappaleessa kysellään, mistä tunnet sä ystävän. Sanoitus kertoo, että todellinen ystävä seisoo aina vierelläsi. Laulussa esitetty asetelma on minusta tuntunut aina vähän kolkolta.
Ja jos silloin kun myrsky soi / Vain sun kumppanis vaikeroi / Vene lähimpään rantaan vie / Jääköön pois mikä lie.
Toveri otetaan matkaan merelle ja tunturiin ja pistetään ultimaattiseen testiin. Näin punnitaan, onko hän oikea ystävä alkuunkaan. Jos hän ei kestä ankeita aikoja mukisematta, sylkäistään hänet rannalle ruikuttamaan.
Toki ymmärrän, että kappaleessa liikutaan symbolisella tasolla. Ja tottahan se on, että hädässä ystävä tunnetaan.
Ystävyyttä testatakseen ei kuitenkaan tarvitse lähteä samoamaan tunturille tai seilaamaan myrskyisälle merelle. Ihmissuhteethan joutuvat koetukselle ihan tavallisessa arkielämässäkin. Kiireisen arjen ristiaallokko testaa toveruuden kuin huomaamatta: osa kontakteista säilyy, osa hiipuu. Aika ja energia eivät riitä kaikkeen.
Elämän pyörteissä voi ihmissuhde jos toinenkin jäädä liian vähälle huomiolle. Joskus tahattomasti, joskus tarkoituksella. Se kuitenkin lohduttaa, että vaikka me emme aina samassa paatissa seilaisikaan, niin silti samoissa vesissä kuitenkin – kurssia voi halutessaan muuttaa ja navigoida takaisin toverin luo. Tämä päivä onkin oivallinen hetki pysähtyä ja tarkistaa, että ystävä on vielä siellä jossain. Voi soittaa tai lähettää kortin ja varmistaa, etteivät elämän aallot ole vielä huuhtoneet häntä lopullisesti mennessään.