Meillä menee ihan hyvin. Kiitos, kuuluu ihan hyvää. Mitäs tässä, ihan tavallista kuuluu. Mitenkä sinulla?
Olen saanut ilokseni tavata muutaman ihmisen, joille ei aina kuulu hyvää. Luit oikein: olen saanut ilokseni tavata ihmisen, joka kertoi, että kuuluu itse asiassa aika huonoa tällä hetkellä.
On suuri ilo saada olla rehellisyyden arvoinen. Joku luottaa minuun niin paljon, että uskaltaa kertoa rehellisesti voivansa huonosti.
Hän luottaa, etten käänny pois, vaan kuuntelen. Hän luottaa, että kohtaan hänet lempeydellä ja ymmärryksellä.
Ehkä osaan auttaa, ehkä en, mutta kiitos kun kerroit. Kun sanot ääneen, että nyt on haasteita, niin eivät ne haasteet ainakaan kasva. Suuremmalla todennäköisyydellä sinun on vain hetken helpompi hengittää, kun et joudu kantamaan kurjaa oloasi salaisuutena rintalastan alla.
Ehkä tähän liittyy se, että noin vuoden ajan olen itse uskaltanut kertoa myös sen, ettei aina mene hyvin. Joskus tuntuu siltä, ettei elämä ole mukavaa tai elämisen arvoista. Kun ne asiat sanoo ääneen, saa osakseen yleensä enemmän myötätuntoa kuin vihamielisyyttä.
Olen kohdannut enemmän armollisuutta kuin tuomitsevia lauseita.
Se on opettanut minut itseni kohtaamaan toiset väsyneet, uupuneet ja masentuneet armollisesti ja ymmärtävästi. Kun itse on kokenut kurjuutta, on helpompi auttaa muita. (Lisättäköön, että jos joku kohtaa väsyneen ihmisen vihamielisesti, voimme päätellä, että hän itse voi erittäin huonosti.)
Ei toki sovi olettaa, että kaikki olisivat valmiita tai halukkaita kertomaan julkisesti kokemastaan ei-niin-hyvästä, satunnaisesta tai säännöllisestä. Tietenkin saat itse valita, kenelle kerrot kurjasta olostasi.
Rohkaisen kuitenkin etsimään jonkun, jolle kertoa. Älä ajattele, että on murheen kanssa kannattaa jäädä yksin. Tule vaikka käymään perhekerhossa tai jää kirkkokahveille jumalanpalveluksen jälkeen. Kahvikuppi kädessä voi olla helpompi kertoa kuulumisia.
Joskus käy niin, että kerrot murheistasi juuri oikealle henkilölle. Sattumalta sille, joka osaa ja voi auttaa. Vähintään kuitenkin käy seuraavaa: Kun surunsa ja huolensa kertoo toiselle, ne puolittuvat. Kaikkea on kevyempi kantaa yhdessä.