Kolumni

Kun Kari Blomster lähtee vessaan pesemään käsiään, hän myös tarkoittaa sitä: "Yritin omalla järjelläni tehdä muutoksia arkeeni"

Meriperinteessä maailmalla, suurten valtamerten äärellä tunnetaan yhdeksäs aalto, sleeper wave, australialaiset kutsuvat sitä nimellä king wave. Siitä kerrotaan merimiestarinoita, kansansatuja, kirjoitetaan runoja, lauletaan lauluja ja maalataan tauluja.

Aavalta mereltä tulevilla aalloilla on tarun mukaan oma rytminsä. Joka yhdeksäs aalto on arvaamattoman voimakas ja voi kaataa laivan, hukuttaa merenkävijät. Se on pysäyttävä muistutus meren voimasta arvaamattomuudesta ja vaarallisuudesta.

Me odotamme toista aaltoa. Pandemian uutta tulemista. Olen seurannut Yhdysvaltojen Covid-19-tilannetta ja sen uutisointia. Siitä on tullut uusi harrastukseni, osaksi siksi, että kaikki lähisukulaiseni asuvat Helsingin keskusta-alueella. Tuntuu olevan vaikea tietää mitä saa tehdä, millainen uusi normaali olisi omaksuttava.

Yritin omalla järjelläni tehdä muutoksia arkeeni. Keväällä otin kirjastossani käyttöön hansikkaat töissä, mikä on suurempien kaupunkien kirjastoissa ollut tavallista jo pitkään. Samaten marketeissa ei ole ennenkään ollut tavatonta, että elintarvikkeita käsittelevät työntekijät käyttävät hansikkaita.

Lisäksi kiinnitin huomiotani kaikkiin tilanteisiin, joissa minulla on ennen ollut tapana nuolaista sormiani. Paperilappujen käsittelyä varten otin työpöydälle oranssin kumisen sormustimen.

Lopetin käsin tiskaamisen ja otin pitkästä aikaa käyttöön keittiöni astianpesukoneen.

Hampaidenpesussa en käytä enää suoraan kraanan alta kauhaistua kouravettä vaan käytän hammasmukia.

Kuulostaako vainoharhaiselta?

Ei pitäisi. Jokaisen pitää jotakin vaikuttavaa tautien etenemisen estämiseksi.

Tässä muutoksessa on keväällä onnistuttu ilmeisen hyvin. Koronatautitartunnat eivät ole lisääntyneet hallitsemattomiin mittasuhteisiin, kontaktiketjujen jäljittämisellä on merkitystä ja virusten kulkua on hidastettu kiinnittämällä huomiota hygieniaan ylipäätään.

Kevään perinteinen influenssaepidemia jäi luultavasti tästä syystä lähes kokonaan tulematta. Suomesta on kirjattu tänä keväänä ainoastaan yksittäisiä influenssatapauksia. Kevään aikana neljännekseen laskenut ihmisten sosiaalisten kontaktien määrä on kesän aikana noussut vasta puoleen normaalista tasosta.

Minäkin olen suhtautunut aiemmin epäilevästi ihmisiin, jotka pesevät käsiään useita kertoja päivässä muulloinkin kuin vessasta tullessaan.

He voivat lopulta olla oikeassa. Itsekin kiinnitän nykyään huomiota käsien pesemiseen tai käsidesin hieromiseen kunnolla käsiini uuteen paikkaan tullessani.

Tunnustan kyllä, että samalla naureskelen mielessäni parin vuoden takaisille työaikaa lisänneille kuudelle kikyminuutille - tässähän ne kuluvat!

Toinen aalto voi tulla ja tulee varmaankin jollakin tavalla. Influenssat etenevät vääjäämättömästi ja tulevat torjutuksi sinnikkäällä periksiantamattomuudella.

Sen sijaan oseanologit – valtamerten tutkimuksen asiantuntijat – eivät ole löytäneet tieteellisiä tai tilastollisia todisteita tukemaan merimiesjuttuja kaiken alleen hukuttavasta yhdeksännestä aallosta.

Tarinat ovat silti tarpeellinen muistutus meren voimasta ja vaarallisuudesta.

Tavalliseen vapaita kontakteja sisältävään elämään ei ole vielä palattu kuin puoliksi. Silti uusi normaali jo puoliksi hahmottunut ja alkanut syventyä.

Jogurttipurkin siivekkeiden pyyhkimisenkään jälkeen en nuole jugurttia sormistani. En pysty. Huuhtelen ne kraanan alla.

Ja kun tulee se aika, että istun ravintolassa ja sanon käyväni ”pesemässä käteni”, tarkoitan nimenomaan juuri sitä.

Kari Blomster

Kirjoittaja toimii Hailuodon kirjasto- ja kulttuurisihteerinä.