Politiikka. Tämä yhteiskuntaa pyörittävä työkalu, jonka käyttäminen eri tavoilla jakaa paljon ihmisten mielipiteitä. Politiikan avulla päätetään kaikista suomalaista yhteiskuntaa koskevista asioista vaaleilla valittujen ihmisten toimesta. Vaikka politiikka on pitkälti keskustelua erilaisista asioista erilaisten ihmisten kesken, ei se silti toteudu kaikkien osalta tasa-arvoisesti. Valitettavasti nuoriso on yhtenä ryhmänä, jolla on välillä vaikeuksia saada omat näkemyksensä politiikasta vakavasti otettua.
Nuorten suhde politiikkaan on usein kyseenalaistuksen kohteena. Usein kuulee vähättelyitä erilaisia mielipiteitä ja esityksiä kohtaan pelkästään esittäjän iän takia. Tämä ikään perustuva stereotyypillinen nuorten kyvykkyyttä epäilevä asenne vaikeuttaa monesti sukupolvien välistä kanssakäymistä, kun keskustellaan monenlaisista suomalaista yhteiskuntaa tai maailman tilaa koskevista asioista.
Tällainen asenne on haitallista monessa eri mielessä. Nuorten asenne politiikkaa ja poliittista keskustelua kohtaan muuttuu negatiiviseksi ja jopa ajaa mahdollisia tulevaisuuden politiikkoja pois politiikan parista. Tällainen toiminta muuttuu silloin tietenkin haitalliseksi koko demokraattiselle toimintamallille, sillä silloin valtiot jäävät ilman johtajia.
Näin ei tietenkään saisi tapahtua, vaan politiikasta käytävä keskustelu tulisi olla sivistynyttä ja ottaa huomioon kaikki näkökannat riippumatta keskustelijan iästä, etnisyydestä tai muista seikoista.
Kyseenalaistukset eivät lopu pelkästään vähättelyyn, vaan nuoria moititaan myös muilla tavoilla. Yksi ainakin henkilökohtaisesti minun kuulemani tavallisin argumentti koskeekin politiikasta kiinnostuneiden nuorten määrää. ”Nuorilla ei ole kiinnostusta politiikkaa tai yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaa.” Tämän tapaisia väitteitä kuulee usein käytettävän nuorten kohdalla ja moni nuori onkin varmasti kuullut jossakin tilanteessa tätä käytettävän. Tämä väittämä ei tietenkään ole valtaosin totta. Tietenkin on paljon nuoria, joita ei kiinnosta politiikka pätkääkään, mutta tämä seikka on nähtävissä jokaisessa ikäluokassa. Politiikan kiemurat ja säännöt voivat vaikuttaa monesta tylsiltä ja joskus jopa liian monimutkaisilta.
Tästä seikasta huolimatta monet nuoret ovat aktiivisesti mukana kunnallisessa ja valtakunnallisessa politiikassa erilaisten tahojen kautta. Nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten äänen esille tuomiseen pyrkivien toimijoiden olemassaolo antaakin loistavat pohjat nuorille keskustella ja viedä eteenpäin heitä kiinnostavia asioita.
Kun kuulee näitä kyseenalaistuksia joko ohi mennen tai joutuu itse sellaisen saajaksi, tulee muistaa yksi asia: Nuorissa on tulevaisuus. Se vain on kyseenalaistamaton fakta. Tulevaisuudessa me nykypäivän nuoret tulemme tekemään päätöksiä koko Suomen kansan edestä ja ohjaamaan näillä päätöksillä suomalaisen yhteiskunnan suuntaa.
Onneksi viime vuosina nuorten ääni on noussut isompaan arvoon poliittisessa keskustelussa ilmastonmuutoksen tuoman huolen myötä, sillä onhan kyse meidän nuorten tulevaisuudesta. Tämä on tasannut keskustelun tasa-arvoisuutta, sillä nuoret ovat olleet suurimpana äänitorvena tämän universaalin ongelman yhteydessä.
Ennakkoluuloihin perustuva politiikalle haitallinen keskustelijoiden pois rajaaminen ja hylkiminen on ollut pitkään ongelmana ja tämän tulisi muuttua. Kun suljetaan yksi keskustelun osapuoli pois kokonaan, lähtee myös näkökulmia, joita ei muuten tulisi otettua huomioon. Ei joku 50-vuotias ihminen tajua kaikkea nuoria koskevia asioita tai niiden tärkeyttä samalla tavalla kuin joku 16-vuotias. Jotta suuremmat kokonaisuudet saisi valmisteltua mahdollisimman monipuolisesti ja kaikki hyödyttäen, tulee kaikki mahdolliset näkökulmat ottaa myös huomioon.
Veeti Mykkänen