Kolumni

Kansanedustaja Olli Immonen haluaisi perua jo tehdyt polttoaineveron korotukset: "Se vaikuttaa suoraan kustannuskilpailukykyyn"

Rantalakeus

-
Kuva: Olli Immonen

Kotimaisen puunjalostuksen myönteinen näkymä on tähän asti motivoinut metsänomistajia pitämään huolta metsien terveydestä ja kasvattamaan metsävaroja. Myös jatkossa tarvitaan uskoa metsätalouteen ja teollisuuden myönteiseen tulevaisuuteen. Metsävarojen kartuttaminen ja puusta valmistettujen tuotteiden tuotanto vahvistavat maamme taloutta kestävästi.

Pelkkä metsävarojen olemassaolo ei kuitenkaan työllistä. Suomen metsien vuosikasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä. Suomella on oltava oikeus hakata metsiä 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ilman ylimääräisiä lupamaksuja. Metsäteollisuudella on halu pitää tehtaat Suomessa ja investoida maahamme, kunhan Suomi vain huolehtii teollisuuden kustannuskilpailukyvystä.

Hallituksen on luovuttava EU:n kaikkein kunnianhimoisimmasta hiilineutraaliustavoitteestaan ja nostettava teollisuuden päästökauppakompensaatio keskeisten kilpailijamaiden tasolle. Metsäteollisuuden logistiikkakustannukset nousevat rajusti, koska raaka-aineen hankintaketju ja tuotteiden vienti satamiin tapahtuu pääsääntöisesti kumipyörillä. Tämä on yksi keskeisimmistä asioista, kun metsäteollisuus laskee tehdas- ja konekohtaisia kannattavuuslaskelmiaan.

Liikenteen dieselveroa on Suomessa korotettu, vaikka tiedetään, että 80 prosenttia kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puutavaran kuljetuksessa. Polttoaineverotus vaikuttaa suoraan kustannuskilpailukykyyn.

Jo tehdyt polttoaineverojen korotukset on peruttava. Sähkövero on alennettava EU:n minimitasolle ja luovuttava energiaveroleikkurista asteittain. Energiaverouudistus on toteutettava kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavalla tavalla ja raaka-aineen saanti on turvattava kansainvälisesti kilpailukykyisin hinnoin.

Vain menestyvät yritykset voivat investoida ja palkata uusia osaajia. Kansallisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus nykyisessä erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen tahtotilan on oltava sellainen, että se tekee oikeita päätöksiä suomalaisten työntekijöiden parhaaksi.

Poliittisilla päätöksillä voidaan metsäteollisuudelle luoda mahdollisuuksia uusia konekantaansa ja varmistaa tehtaiden ja työpaikkojen säilyminen.

Jos Suomi ottaa liian suuren päästövähennystaakan harteilleen, siirtyy teollisuus pois Suomesta. Jos teollisuus poistuu ulkomaille, maamme hyvinvointi romahtaa. Pahimmassa tapauksessa teollisuutta siirtyy maihin, joissa ilmasto- ja ympäristötavoitteista ei piitata lainkaan.

Hallituksen on uudistettava erityisesti talous- ja veropolitiikkaansa. Investointihalukkuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta on keskeistä, miten ennustettavaa sääntely on pitkällä aikavälillä. Poliittisen päätöksenteon on oltava investointihakuista, ja päätöksillä on varmistettava toimintaedellytykset myös jo olemassa oleville, lukuisia suomalaisia työllistäville metsäteollisuuslaitoksille. Hallituksen on palautettava päätöksillään investoijien luottamus Suomeen.

Menestyvä yrityssektori on maamme kansantalouden elinehto. Korkean kotimaisuusasteen omaavaa teollisuutta ei saa ulosliputtaa pois Suomesta. Jos hallitus häätää kansallisilla päätöksillä teollisuuden Suomesta ulkomaille, on seurauksena suurtyöttömyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen. Se on liian kallis hinta maksettavaksi siitä, että hallitus haluaa sitoutua aivan liian kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.

Hallituksen on ryhdyttävä pikaisiin konkreettisiin toimiin metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Olli Immonen

Kirjoittaja on Perussuomalaisten oululainen kansanedustaja.