Kamppailu omien mieltymystensä kanssa ei aina ole helppoa. Jos tykkää jostakin, saattaa miettiä, mitä muut siitä tykkäävät, mistä minä tykkään.
Kehtaako sitä sanoa, jos toinen ei tykkää. Ajatteleeko hän, että mitä se tuollaisestakin tykkää? Olisiko parempi, että tykkäisi ihan salassa?
Tosin veikkaan sukulaisten ja ystävien jo pitempään epäilleen, minun olevan niitä miehiä. Ovat joskus nähneet ja kuulleet.
Eräänä viikonloppuna puolisoni yllätti minut itse teosta. Lyhyen keskustelun jälkeen hän totesi itsekin joskus ajattelevansa asiaa. Kivi vierähti sydämeltä! On hienoa oppia rakkaasta ihmisestä uusia piirteitä!
Narahdin Juha Eirton kanssa. Kuuntelin YouTubesta hänen levyttämäänsä Tiikerihaita. Perään Vili Vesteristä ja lopuksi koristelin koko kakun Erkki Junkkarisella.
Tykkään vanhoista Suomi-iskelmistä. Vanhat valssit, tangot, humpat, foxit ja jenkat ovat aina saaneet jalkani nappasemaan tahdissa.
Yläasteikäisenä huomasin, ettei mieltymys sota-ajan lauluihin tai 50-luvun megahitteihin ollut kovinkaan coolia. Kun lukiossa kaverit hehkuttivat CMX:n perään, en itse nähnyt siinä mitään niin ihmeellistä. Paljon suurempaan tunnetilaan pääsen laittaessani soimaan vaikka Esko Rahkosen Muistoja Karpaateilta.
Kuuntelen sujuvasti kaikkea. Joskus tunnetila vaatii kuuntelemaan ysäreitä - E-Typesta Vengaboysiin, toisinaan luukutan täysillä Bachia, perään Sinatraa ja Jenni Vartiaista. Pidän myös konemusiikista enkä karsasta kirkkomusiikkiakaan. Päinvastoin, joskus hyräilen mielessäni mummoltani oppimia Siionin matkalauluja.
Oikeastaan kaikki menee, paitsi se synkin örinähevi ja liian moderni nykymusiikki.
Silti kaikkien sykähdyttävin musiikkimaailma löytyy suomalaisten iskelmätaitureiden sanoituksista ja sävelmistä. Nostalgista kaipuuta aikaan, jota en ole koskaan elänyt?
Toki ystävät ja perhe ovat huomanneet aiemmin, että vaikkapa karaokessa valitsen Mustalaisviulun ennemmin kuin Haloo Helsingin jonkun kipaleen.
Puolisonikin on toki mieltymyksiini törmännyt aiemmin. Ainakin pitkillä automatkoilla, jolloin meillä on tapana soittaa toivebiisejä.
Nyt hän esitti, että voisimme pistää Suomi-humpat soimaan mökillä juhannuksena. Oi, oi, että sydäntäni lämmitti!
Te muutkin vanhojen ikivihreiden ystävät, tulkaa kaapista ulos! Ei sitä tarvitse yhtään nolostella, että tykkää Eldankajärven jäästä tai Metrotytöistä!