Isoäitini lapsuuskodissa Merijärven Viirelässä sijaitsi kylän postipaikka. Postinkantaja toi lehdet ja kirjeet tupaan, mistä naapureiden isännät ja emännät ne hakivat. Mummoni kertoman mukaan jo aamuvarhaiselle pirttiin kerääntynyt äijäkööri ei hirveästi isoisoäitiäni miellyttänyt. Miehet istuivat rivissä penkillä, tupakkimälli suussa, ja jutellessaan sylkäisivät välillä lattialle. Mummoni pistettiin hakemaan miesten eteen havuja, jotta tupakki ei tarttuisi lattiaan.
Kerran pirtissä oli postinnoutajista niin suuri sekamelska, että täydessä lastissa ollut juurisaavikin kaatui lattialle. Siitäkös mummoni Kaisa-äiti suivaantui. Jo satakunta vuotta sitten Posti herätti tunteita!
Omassa lapsuudessani Posti-Aake oli odotettu vieras. Hänellä ei ollut koskaan kiire. Eikä myöskään postia laatikolta noutavilla ollut niin tuli takapuolen alla, etteikö Aaken kanssa olisi ehtinyt vaihtaa sanan tai toisenkin.
Tuolloin Posti palveli myös muutoin. Koulun liikuntatunnilta sai aina joskus syys- tai kevätpäivinä vapautuksen, jos ohjatun opetuksen sijaan halusi kävellä viiden kilometrin koulumatkan kotipihaan. Täytyy myöntää, että huijasin tietämätöntä opettajaani. Liikuntatunti kun ajoittui juuri sopivasti siihen, kun Posti-Aake käänsi autonkeulansa kotikyläni suuntaan.
Aakehan mielellään poimi koulutietä tarpovan pojan kyytiinsä.
Työni puolesta olen joutunut olemaan usein yhteydessä Postiin. Milloin lehteämme ei ole jaettu oikeaan aikaan, milloin jako on jäänyt kokonaan suorittamatta. Välillä olo on puhelun jälkeen ollut kuin isoisoäidilläni kaatuneen juurisaavin äärellä: turhautunut.
Arvostan fyysistä jakotyötä tekevät postinkantajat korkealle. He tekevät vaativaa ja arvokasta työtä pitääkseen asiakaskunnan tyytyväisenä. Muutoin Postista on tullut mahdoton möhkäle, josta ei tahdo saada millään tapaa kiinni. Ei ainakaan silloin, kun kysymyksiin pitäisi saada vastauksia. Se, jos mikä, turhauttaa, sillä me lehdentekijät haluaisimme antaa omille asiakkaillemme tietoa mahdollisimman nopeasti, jos esimerkiksi jakelussa on ongelmia. Haravoinnin ja ruohonleikkuun sijaan haluaisin, että Postin ydintoiminta pyörisi sujuvasti.
Niin kauan kuin työtehtäviä tehdään ihmisvoimin, juurisaavia silloin tällöin kaatuu. Se on ymmärrettävää. Mutta epäkohdat on aina korjattava reippaasti ja ryhdikkäästi. Hyvään asiakaspalveluun kuuluu myös se, että ylipäätään saa jonkun joskus kiinni.