Kaunis sää ja Liminganlahden mainio Luontokeskus houkuttelivat meidät lasten ja lastenlasten kanssa katsomaan odotettua kevään näytelmää, muuttolintujen tuloa Lakeudelle. Otin mukaan isältä saamani kiikarin. Kerroin tarinan mistä kiikari on peräisin ja miksi se on niin tärkeä muisto, vielä täysin soiva peli.
Isäni, jota kutsuttiin ukiksi, oli nuorena vänrikkinä komennettu joulukuussa 1939 eversti Siilasvuon prikaatin mukana Suomusalmelle, jonka vihollinen oli jo osittain vallannut. Nuoren vänrikin ensimmäinen kosketus sotaan oli Haukiperän lossilla, jossa jo muutaman päivän sotinut majuri oli sanonut lohduttavasti ”Sota on kummaa hommaa, mutta kyllä tähän tottuu”. Siilasvuon joukot löivät kovien taisteluiden jälkeen vihollisen, joka joutui perääntymään menettäen paljon joukkoja ja varusteita.
Suomussalmen taisteluista tunnetuin on Raatteen tien taistelut, jonne tuhottiin 44. ukrainalaisdivisioona ja sotasaaliksi saatiin kipeästi tarvittavia aseita ja varusteita.
Ukki otti käyttöönsä tuhotusta panssarivaunusta sen johtajan saksalaisvalmisteisen kiikarin ja se kulki mukana koko sotareissun aina Rovaniemelle asti josta ukki kotiutettiin syksyllä 1944.
Kiikari on ollut meillä kotona jatkuvasti käytössä ja toimii hyvin. Miten saksalaisten kiikari oli venäläisten panssarivaunussa?
Talvisodan aikana Neuvostoliitolla ja Saksalla oli hyökkäämättömyyssopimus, jossa suurvallat olivat sopineet etupiirijaosta ja Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin eli vapaat kädet Suomen osalta.
Saksan ja Neuvostoliiton sotilaallinen yhteistyö oli alkanut hyvissä ajoin ennen talvisotaa, sen osoittaa kiikarin löytyminen Raatteen tien panssarivaunusta.
Etupiiriajattelu oli voimissaan silloin ja se on tullut viimeisten vuosien aikana suurvalta-ajatteluun taipuvaisten valtioiden uusiokäyttöön. Yhdysvallat pitää Latinalaista Amerikka etupiirinään, josta muiden on syytä pitää näppinsä irti.
Kiina katsoo Etelä-Kiinan meren kuuluvan itselleen, vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Venäjän etupiiriajattelun esimerkkejä ovat Georgian sota ja Krimin valtaus.
Etupiiriajattelu on arkipäivää ja se on osittain korvannut toisen maailmansodan jälkeen syntyneen sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen, joka nyt natisee liitoksistaan.
Muutospaineen ovat aiheuttaneet muun muassa kiihtyvä kilpailu luonnonvaroista, ilmastonmuutos ja muut ympäristön muutokset, jotka lisäävät alueellisten konfliktien riskiä ja tuovat epävakautta maailmanjärjestykseen.
Pienille kansakunnille kuten Suomelle sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen säilyminen ja lujittuminen on tärkeää. Meillä on kokoomme verrattuna suurempi rooli ja vastuu, kun ratkaistaan kaikkia valtioita ja maapallon asukkaita koskettavia haasteita kuten ilmaston lämpenemistä, väestön kasvua eriarvoisuuden kasvua ja talouden kriisejä.
Kuten majuri totesi, kriisitilanteessa pitää pystyä toimimaan, siihen pitää tottua, jotta ei lamaannu. Edelliset sukupolvet pystyivät, pystymmekö me.