Terveys: Jopa kol­man­nes muis­ti­sai­rauk­sis­ta olisi eh­käis­tä­vis­sä viiden sormen oh­jeel­la

Koulut: Luo­to-ryh­mäs­sä saa opis­kel­la omaan tahtiin – "Täällä ei tar­vit­se pelätä mi­tään", Riina kehuu

Mainos: Talvitarjouksena Rantalakeus Digi tai myös painettu lehti, katso tarjoukset tästä

Kolumni
Tilaajille

Ihmisen ku­vaa­mi­nen loi­sek­si saa minut voimaan pahoin – kes­ki­näi­nen moit­ti­mi­nen ei vie tätä yh­teis­kun­taa eteen päin

Eduskunnasta

Loinen on pesiytynyt yhteiskunnalliseen keskusteluun ihan normaalina sanana. Ihmistä voidaan sanoa loiseksi monessa tilanteessa. Törmään sanaan netin keskustelupalstoilla, huoltoaseman baariparlamentissa, työmaaruokalassa ja politiikassa. Loinen tuntuu muuttuneen synonyymiksi ihmiselle, joka on jäänyt yhteiskunnan tuen varaan. Se on kummallista.

Maalaisena ja eläinten kanssa ikäni hommailleena tiedän, että loisia on monenmoisia. On saulakkaa, sukkulamatoa, hirvikärpästä ja muita viheliäisiä syöpäläisiä. Ehkäpä juuri siksikin ihmisen kuvaaminen loiseksi saa minut pahoinvoivaksi. Jos ihmistä puhutellaan loisena, en tiedä onko kyse puhuttelijan luonnosta vieraantumisesta vai ihan silkasta ilkeydestä.

Joka tapauksessa sellaisella puheella sahataan kansaa kahtia, hyviin ja huonoihin ihmisiin.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Kaikki sisällöt verkossa ja sovelluksessa Näköislehti keskiviikkoisin ja arkisto Kuvagalleriat ja videot Uutiset sähköpostiisi keskiviikkoisin