Tunnustan.
Olen niitä lomailijoita, jotka tykkäävät ohjelmoida lomansa jos ei nyt aivan päiväntarkasti, niin viikon tarkkuudella kuitenkin. Usein kesäsuunnitelmat ovat myös aika työpainotteisia.
Tänäkin kesänä työlistalla oli pihakiveyksen uusiminen sekä terassin ja ulko-ovien maalaaminen. Yhteisomistuksessa olevissa mökeissä oli pientä nikkarointia ja siivoamista. Näiden töiden osalta kesäsuunnitelmat pitivät. Paljon muitakin suunnitelmia oli, mutta ne puuhat jäivät lomahumputtelun jalkoihin. Koko perheen yhteiseen lystinpitoon pitää siihenkin varata aikaa, muistutin itselleni.
Silti omatunto kolkutti kovaäänisesti. Olisi pitänyt raivata kaapit turhista vaatteista ja romuista. Olisi pitänyt viedä tarpeettomat kamat kirpputorille, UFFin keräysastiaan tai suoraan roskiin. Olisi pitänyt uudistaa mansikkamaa ja kukkapenkit. Olisi pitänyt maalata autotalli. Olisi ja olisi.
Viimeisinä lomapäivinä vierailimme tuttavan mökillä. Hän pyyteli anteeksi saamattomuuttaan ja sitä, ettei ollut ehtinyt siivota mökkiä ennen vierailuamme. Totuudenmukaisesti totesimme, ettei se meitä haittaa. Emme tee tupatarkastuksia, kauhistu epäsiisteyttä tai oleta kaikkien elävän samalla tavalla. Emmekä me arvioi ihmisiä sen mukaan, ovatko he mielestämme aikaansaavia vai saamattomia. Mielummin mukava ja vähän saamaton kuin ikävä ja aikaansaava.
Myöhemmin emäntämme ilmoitti olevansa ensiksimainittua – ja silti pääasiassa ihan sinut itsensä kanssa. Hän viestitti:
”Ajattelepa, jos kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin mie: ei olisi sotia, ei kilpailua, kaikki kävisivät vain kylässä toistensa luona ja juttelisivat ja kutoisivat välillä sukkia ja laittaisivat ruokaa ja söisivät ja olisivat taas tyytyväisiä.”
Viesti hymyilytti ja naurattikin: Mielikuva Konnusta onnellisine hobitteineen tupruttelemassa kessua, nautiskelemassa olutta, herkuttelemassa notkuvien ruokapöytien ääressä, nauramassa sydämensä kyllyydestä hullunkurisille sattumuksille, järjestämässä ystäville ja tuttaville suuria juhlia jostain hyvin mitättömästä syystä...
Ei ollenkaan hassumpi mielikuva.
Todennäköisesti teen suunnitelmia seuraavankin loman varalle, mutta tällä kertaa merkitsen kalenteriini myös omantunnonrauhalla varustetun hobitti-viikon. Ehken silloin kessuttele tai juo olutta, mutta naurussa ja elämästä nautiskelemisessa en aio pihistellä.