Kolumni

Haloo Hel­sin­ki! Poh­joi­ses­sa­kin on elämää, hu­hui­lee Salmen Mikko

Oulu

-
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Kuntakuulumisia

Suomi on pitkä maa. Vaikka suurin osa ihmisistä onkin pakkautunut Helsinki-Turku-Tampere-kolmion sisään, elinvoimaa tuottaa koko Suomi.

Suomen talous on riippuvainen viennistä, jossa Pohjois-Suomella on merkittävä osuus. Pelkästään Tornion Outokummun terästehdas tuottaa noin 4 prosenttia koko Suomen viennin arvosta. Tämän vuoksi on ollut erittäin hämmentävää lukea valtion Väyläviraston tuoretta investointisuunnitelmaa vuosille 2022-2029.

Siinä noin miljardin liikenneinvestointirahat rahat jaetaan pääsääntöisesti etelän liikenneväylien kesken. Pohjoisen tärkeät tiet ja raiteet jäävät lähes tyystin ilman tukimiljoonia.

Oulun kaupunkiseudun kunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä ovatkin yhdessä tuumin jättäneet lausuntonsa Liikenne- ja viestintäministeriön Väylävirastolle, jossa muistutetaan Pohjois-Suomen tärkeydestä koko Suomen elinvoiman kannalta.

Välillä nimittäin tuntuu siltä, että ministeriön suunnittelupöydän kartta katkeaa Tampereen kohdalta, niin epäreilulta esitetty rahanjako näyttää Pohjoisen silmin katsottuna.

Suurimman potin Väyläviraston investointiohjelmassa kaappaa Helsinki-Tampere-rata, johon kohdistuu 768,5 miljoonan investoinnit eli kaikkiaan yli 56 prosenttia valtakunnan rataverkoninvestoinneista. Pohjois-Suomen osalta raideliikenteen kehittäminen ja parantaminen on jäänyt investointiohjelmasta kokonaan pois.

Ei ole perusteltua jättää Liminka-Oulu kaksoisraidetta pois valtion väyläverkon investointiohjelmasta.

Erityisesti elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ei ole perusteltua jättää Liminka-Oulu kaksoisraidetta pois valtion väyläverkon investointiohjelmasta. Suomen kaikista luonnonvaroihin perustuvista uusista investoinneista peräti 70 prosenttia keskittyy Pohjois-Suomeen, näiden investointien kokonaisarvo on noin 14 miljardia euroa. Näistä merkittävimmät ovat Oulun StoraEnson kartonkitehdas Oulussa, Metsä Fibren biotuotetehdas Kemissä, Boreal Biorefin biosellutehdas Kemijärvellä, KaiCell Fibersin biotuotetehdas Paltamossa ja SSAB:n hiilivapaa teräksen tuotanto Raahessa.

Väylävirasto on juuri toteuttanut Tampere-Oulu pääradan tarveselvityksen, jossa nimenomaan kiirehditään Liminka-Oulu rataosuuden kehittämistä. Väyläviraston virkamiesten tulisikin lukea tilaamansa selvitys tarkkaan ja osoittaa riittävät määrärahat Liminka-Oulu välin suunnittelun. Liminka-Oulu kaksoisraiteen kokonaiskustannus on 125 miljoonaa, josta suunnittelun osuus arviolta noin 10 miljoonaa euroa.

Pääradan Ylivieska-Oulu rataosuus on toiseksi merkittävin ja vilkkain tavaraliikenteen rataosuus Suomessa ja henkilöliikenteen osalta se palvelee yli miljoona matkustajaa vuodessa. Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta Kokkola-Oulu-rataosuuden tavaraliikenteen suuret määrät puoltavat enemmän raideinvestointeja Pohjois-Suomeen kuin investointiohjelmassa esitetyille Etelä-Suomen raideosuuksille.

Tavaraliikenteen määrät ovat Etelä-Suomessa nimittäin yllättävän vähäisiä. Henkilöliikenteelle ja tavaraliikenteelle onkin Pohjoisessa ennustettu merkittävää ja jatkuvaa kasvua, joka ei ole mahdollista nyt täynnä olevalla yksiraiteisella Liminka-Oulu rataosuudella.

Väyläviraston tuore investointiohjelma jättää muutenkin paljon toivomisen varaa Pohjoisen ja Oulun seudun kuntien näkökulmasta. Ohjelmasta puuttuu kokonaan Oulun asemaseudun kehittämiseen liittyvät rahat. Nykyinen Oulun ratapiha ei täytä tulevan Euroopan kulttuuripääkaupungin palvelutarvetta ja ilmettä.

Uuden asemakeskuksen olisi noustava Ouluun viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän tavoitteen eteen tulisi Oulun kansanedustajien, valtuutettujen ja muiden vaikuttajien tehdä hartiavoimin töitä.

Mikko SalmiKirjoittaja toimii Oulun kaupungin viestintäjohtajana.