Lukijalta
Mielipide

Haavoittunut enkeli: Minäkö Raamatun vääristelijä?

Minua on sanottu Raamatun vääristelijäksi, kun olen kertonut maalauksesta Haavoittunut enkeli.

Vuonna 2006 Ateneum järjesti Maamme taulu-kilpailun, jolla etsittiin suomalaisille rakkainta maalausta. Kilpailun voittaja oli symbolisti Hugo Simbergin taulu Haavoittunut enkeli, vuodelta 1903. Maalauksessa kaksi totista poikaa kantaa päähän haavoittunutta tyttöenkeliä paareilla aution maiseman halki (Töölönlahden ranta). Enkelin silmillä on side ja vasemmassa siivessä näkyy verta.

Taiteilija maalasi taulun toivuttuaan vakavasta hermosairaudesta ja kuvaa siinä omia sairauden ja siitä toipumisen tuntojaan. Enkelin oikeassa kädessä on luonnon kukkia osituksena elämän uusiutuvasta voimasta ja luonnon ainaisesta toipumisesta.

Ateneumin virkailijat kertovat maalauksen pysähdyttävän myös ulkomaisen vieraan. Maalauksen sanotaan olevan kaunis ja ajatuksia herättävä. Joidenkin mielestä se kuvaa ankeaa suomalaista sielunmaisemaa.

Taulu herättää katsojassa säälin ja myötäelämisen voimakkaita tuntoja, mikä onkin sen suosion salaisuus. Koetuilla tunteilla on yhteys katsojan omiin kipeisiin ja herkkiin elämän kokemuksiin. Nuori tyttö enkelinä edustaa enkelien puhtautta ja viattomuutta.

Yli puolet suomalaisista uskoo suojelusenkeleihin, jotka Jumalan sanansaattajina auttavat meitä vaaran ja hädän hetkellä.

Ihmisten enkelikokemuksissa enkeli esiintyy monina eri hahmoina. Useimmiten enkeliä ei nähdä, vaan se koetaan. Ihminen kokee sävähdyttävän, sanoinkuvaamattoman voimakkaan, rauhan ja tyyneyden tunteen.

Enkeleitä esiintyy kolmessa eri uskonnossa.

Enkeli mainitaan Raamatussa yli 300 kertaa. Kaikki Raamatun enkelit ovat miehiä.

Enkelitiede, angelologia, tulkitsee Jumalan ja enkeleiden olevan miehiä niiden roolin, ”suurtekojen”, takia. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa miehet päättävät ja tekevät – nainen on vain synnyttäjä tai imettäjä.

Miesvaltainen yhteiskunta uskoo, etteivät naiset pysty edes ajattelemaan ilman miehen apua. Suomessakin naisella piti olla edusmies, joka päätti naisen asioista, 1930-luvulle saakka.

Raamatun enkelit kuvattiin valkoasuisina (puhtaus) miehinä. Taiteessa enkelit muuttuivat kauniiksi ja komeiksi nuorukaisiksi, ilmeisesti jonkinlaisina voiman ja pystyvyyden tunnuksina.

On kuitenkin muistettava, että enkelit eivät toimi fyysisten lakien mukaan. Enkelit ovat henkiä, jotka ovat aina vierellämme ja toimivat Jumalalta saadun hengen avulla.

Raamatun enkeleillä ei ollut siipiä. Uskotaan että enkeleille maalattiin siivet, jotta ne erottautuisivat tavallisista ihmisistä; enkelienhän uskottiin olevan ihmisen kaltaisia olentoja.

Enkeli sai siivet renessanssin aikana 1400-luvulla. Esikuvana oli kreikkalainen voiton jumalatar Nike siipineen.

Vähitellen enkeleistä tuli taiteessa sukupuolettomia, androgyynejä, olentoja.

Jumalan hengen luomat enkelit eivät tarvitse sukupuolta, koska ne eivät lisäänny ihmisen tapaan. 1600-luvun taiteessa enkelit kuvattiin jo selkeästi naisiksi.

Nainen sopii enkeliksi erinomaisesti, sillä elämän alkuunpanijana ja säilyttäjänä hänelle on luotu poikkeuksellisen voimakas hoivavietti ja empatian kyky; vastakohtana sotia käyvät, vallanhimoiset, naisia ja vaimoja alistavat miehet.

Heimo VähämetsäHailuoto