Tuosta vetyputki menisi. Se alittaisi Ängeslevänjoen, kulkisi Hannu Rekisen rakentamattoman rantapalstan läpi, leikkaisi viistoon Matti Välipirtin pellon ja sipaisi myös Heikki Rekisen pellonnurkan.
Rekisten ja Välipirtin maiden lisäksi Gasgridin suunnittelema vetyputki kulkisi noin 3 300 pohjoispohjalaisen maanomistajan tiluksilla. Rakennusvaiheessa vetyputki koskisi arviolta tuhatta maanomistajaa.
Tyrnävän Jokisillalla asuvat miehet tarkastelevat Välipirtin keittiössä Gasgridin verkkosivujen karttaohjelmaa. Siitä näkee tarkasti putken suunnitellun reitin Torniosta Suomenlahdelle. Sivustolla voi antaa myös palautetta ja kommentteja.
–Karttaan on merkitty 300 metrin vaihteluväli, jonka sisällä vetyputki voidaan linjata, Hannu Rekinen muistuttaa aluksi.
Linjattiinpa vetyputki sitten karttaan piirrettyyn kohtaan tai siitä hieman sivuun, miehiä mietityttää rakentamisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset.
Vetyputken lähelle ei ole lupa rakentaa, vaan rakennuksen ja putken välin on oltava vähintään 15 metriä. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei Hannu Rekinen voisi todennäköisesti tehdä taloa tai mökkiä rakennuspaikalleen. Myös viereisellä tontilla oleva talo vaikuttaa putken linjaukseen.
– Jos tontille ei saa rakentaa, mistä saan uuden rakennuspaikan, Rekinen kysyy.
Tyrnävän kunta on omassa lausunnossaan jo huomauttanut: Gasgridin on otettava huomioon sekä Rekisen että muidenkin maille osayleiskaavassa merkityt rakennuspaikat.
Kun tyrnäväläiset kuulivat Gasgridin suunnitelmista ensimmäisen kerran viime syksynä, mieleen nousi monia kysymyksiä.
– Ensimmäiseksi ajattelin, että siinähän menee aika monta salaojaa poikki, jos putki tuohon ruopaistaan. Eihän putkea kaivettaisi edes kovin syvälle – runsaaseen metriin, Hannu Rekinen miettii.
Kaasuyhtiö on luvannut, että salaojituksen uusiminen annetaan alan ammattilaisen tehtäväksi. Silti maanomistajia huolettaa.
– Salaojat menevät samalla korkeudella kuin kaasuputkikin. Miten ne toimivat putken asentamisen jälkeen? Imuputket ja kokoajaputket joudutaan katkomaan erillisiksi lohkoiksi, koska eiväthän ne voi alittaa kaasuputkea. Pahimmassa tapauksessa koko salaojitus menee uusiksi, Hannu Rekinen miettii.
Välipirtti on arvellut, että ainakin hänen pellollaan joudutaan vetämään kokonaan uusi kokoojaputki, jotta salaojitus toimisi.
– Putken paikalle jää todennäköisesti pahka, minkä vuoksi pellolle voi jäädä vesilammikoita, Välipirtti miettii.
Entä miten kaasuputken asentaminen vaikuttaa pellon käyttöön?
Vetyputkea varten pellolle on kaivettava runsaan parin metrin syvyinen kaivanto. Miten paljon ja pitkään nämä työt haittaavat kylvö-, kasvinsuojelu- tai sadonkorjuutöitä? Onko osa pellosta kokonaan pois käytöstä kaivutöiden vuoksi?
Gasgridin lunastaa pelloilta kaistaleen, joka on noin kymmenen metriä leveä. Lisäksi haltuun otetaan 40 metriä leveä työmaa-alue.
– Onhan Gasgrid luvannut korvata nämä menetykset ruhtinaallisesti, mutta nähtäväksi jää. Itseä huolettaa eniten töiden aikainen suunnittelu ja maanomistajille maksettavat korvaukset, miettii Välipirtti.
Ängeslevänjoen, teiden ja ojien alitukset tehdään todennäköisesti suuntaporauksella, jossa ainakin osa maa-aineksesta työnnetään sivuun. Sopivissa kohteissa suuntaporausta voidaan käyttää myös pelloilla. Vaikuttaako poraamisen aiheuttama maan tiivistyminen sen kuntoon, Hannu Rekinen pohtii.
Heikki Rekinen miettii sitä, mihin kaivettu maa-aines laitetaan. Happamia sulfaattimaita ei voi levittää pellolle.
– Jos niin tehdään, siinä ei kasva kymmeniin vuosiin mitään, hän lisää.
Välipirtillä on käsitys, että peltoalueilla pintamaat kuoritaan ensin pois ja levitetään takaisin, kun putki on saatu upotettua. Näin sulfaattimaita ei tulisi pintaan.
Entä sitten, kun vetyputken asennustyöt on tehty ja pelto on taas maanomistajan käytössä?
Hannu Rekinen pohtii, onko suunnitelmissa otettu riittävästi huomioon maataloudessa käytetty raskas konekalusto: virtsanlevityskoneet ja puimurit. Sekä Rekiset että Välipirtti viljelevät viljaa, joten heidän kalustonsa ei ole yhtä raskasta kuin esimerkiksi perunanviljelijöillä. Heidän pelloillaan liikkuvat isot perunannostokoneet ja raskaat perunakuormat.
Perunalaatikoiden tai heinäpaalien varastointi vetyputken päälle on kielletty, mutta:
– Kestääkö raskailla koneilla edes liikkua sen päällä, Hannu Rekinen kysyy.
– Entä millaista viljan kasvu on putken päällä asennustöiden jälkeen, Välipirtti miettii.
Kaasuputken kulkureitti merkitään maan pinnalle 50 metrin välein asennettavilla merkintäpylväillä. Välipirtti on laskenut, että hänen pellolleen tulisi viidestä kuuteen merkkiä.
– Ne vaikeuttaisivat kaikkia peltotöitä.
Mitä on otettava huomioon, jos haluaa kulottaa heinäkasvustoa kaasuputken kohdalta, miettii Hannu Rekinen.
Kaasuputken rakentaminen vaikuttaa todennäköisesti myös maan arvoon.
– Ainakin eteläsuomalaiset maanomistajat ovat tästä huolissaan. Vetyputki pitää ottaa kaikessa huomioon. Jos pitää esimerkiksi haluaa kaivaa piiriojia ja kanavia, on otettava ensin yhteyttä Gasgridiin, Hannu Rekinen huomauttaa.
Gasgrid aikoo ottaa maat haltuunsa lunastustoimituksella. Asia ei herätä miehissä kovin voimakkaita tunteita. Niinhän isoissa, valtakunnallisesti merkittävissä hankkeissa yleensä toimitaan.
– Eihän siihen mitään sanomista ole. Korvausvaatimuksia voi esittää, ja lunastustoimikunta päättää, miten korvauksia maksetaan, Välipirtti toteaa.
Gasgridin tavoiteena on, että vetyputken rakentaminen alkaisi 2030-luvulla. Maanomistajilla on vain valistuneita arvauksia siitä, milloin kaivinkoneet jyrräisivät Tyrnävän pelloilla.
– Tuleeko vetykaasulle ylipäätään tarvetta ja sitä käyttävää teollisuutta. Kyllähän tälle rakentamiselle pitää lopulta maksaja löytyä, Välipirtti miettii.
MTK on informoinut maatalousyrittäjiä muun muassa webinaareissa vetykaasuputken rakentamisesta ja seikoista, joihin maanomistajien on lausunnoissaan kiinnitettävä huomiota.
MTK Niittylakeuden puheenjohtaja Ville Kangas sanoo, että vaikka tässä vaiheessa Gasgridin vetyputkihankkeesta odotetaan vielä tarkempia tietoja, monia huolenaiheita on jo noussut esiin. Hän yhtyy tyrnäväläismiesten pohdintaan salaojituksen uusimiseen liittyvistä riskeistä.
– Uhkana on, etteivät salaojat korjaamiseen jälkeen enää toimi. Kaivanto voi painua niin, että salaojaliitokset irtoavat, Kangas miettii.
Hän pohtii myös, miten viljelykelpoinen pelto on vetyputken kaivamisen jäljiltä. Monissa tapauksissa putki on linjattu keskelle peltolohkoja.
– Koko kaivannosta tulee kolme metriä syvä ja kaksi metriä leveä. En usko, että kaivukohta tulee kasvamaan vähään aikaan mitään. Kysymysmerkki on myös, millaisiin korvauksiin kaasufirma päätyy.
Vetyputkilinjaukset näyttävät Kankaan mukaan menevän myös melko läheltä asutusta ja tilakeskuksia.
Vielä eivät Gasgridin suunnitelmat ole kirvoittaneet MTK Niittylakeuden jäsenistöä yhteydenottoihin ja kyselyihin. Gasgrid järjestää maanomistajille Lakeustalolla ensi keskiviikkona kuulemistilaisuuden, jonka jälkeen asiasta tiedetään hieman enemmän.
– Illan annin kuuntelemisen jälkeen meillä on tarkoitus järjestää jäsenistölle erillinen infotilaisuus.
