KEMPELE Kempeleen Pyrinnön uintijaoston ei tarvitse ainakaan kantaa huolta harrastajamäärien vähenemisestä. Päinvastoin. Esimerkiksi lasten uimakouluihin olisi tulijoita enemmän, kuin mitä niihin pystytään ottamaan.
– Viimeksi hakijoita oli yli neljäsataa, ja uimakouluryhmiin mahtuu noin 380 lasta. Viitisenkymmentä lasta joutui jäämään ryhmien ulkopuolelle, kertoo KemPyn uimajaoston puheenjohtaja Heikki Posio.
Uimareita riittää myös kilpauintipuolella, sillä valmennusryhmissä on 120-130 uimaria.
KemPy on myös kouluttanut valmentajia vetämään uimaryhmiä, mutta pula onkin uimavuoroista.
– Reilu kaksi vuotta sitten meillä oli kapasiteettia ottaa uimakouluihin 280 lasta, mutta saimme lisää allasaikaa kolme varttia lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Sen ansiosta saatoimme ottaa ryhmiin sata lasta enemmän.
Nyt tämäkään ei riitä, sillä KemPyllä ei ole mahdollisuutta saada enää enempää allasaikaa. Uintijaostolla on omat vuorot lauantaisin ja sunnuntaisin kello 16.30 – 20.30, ja valmennusryhmille on varattuna arki-iltaisin kaksi rataa kello 16 ja 20.30 välillä. Tiistaisin ja torstaisin on tämän jälkeen vielä aikuisten kilpauintiryhmän ja aikuisten uimakoulun vuoro.
– Valitettavasti joudumme jatkossakin karsimaan lapsia uimakouluista. Eihän lasten ja nuorten harjoitusvuoroja voi laittaa kovin myöhäiseksi.
Posio laittaakin toivonsa Zimmarin suunniteltuun laajennukseen. Se toisi dynaamiselle seuralle aivan toisenlaiset treenausmahdollisuudet, jos valitaan allaskapasiteettia reilusti lisäävä vaihtoehto.
– Meille paras ja ainoa järkevä vaihtoehto olisi, jos Zimmariin rakennettaisiin toinen kuusiratainen 25-metrinen allas. Altaan olisi oltava kauttaaltaan 2,20 metriä syvä, jotta myös vesijuoksijat voisivat hyödyntää sitä koko radan pituudelta. Myös kauttaaltaan 1,10 metriä syvä opetusallas olisi tarpeen palvelemaan erityisesti koululaisryhmiä ja tietysti myös uimakouluja.
Muina vaihtoehtoina on esitetty pelkästään pukuhuoneiden laajentamista tai kolmen 25-metrisen radan ja opetusaltaan rakentamista. Nämä vaihtoehdot eivät Posion mukaan vastaisi seuran tarpeita.
– Jos kunta päätyy toivomaamme vaihtoehtoon, tilaa pitäisi varata myös kuivaharjoittelulle: altaan reunalla saisi olla tilaa jumpille ja alkulämmittelyille. Erillinen jumppasali olisi jo luksusta!
Vaikka Zimmaria ei alunperin olekaan suunniteltu kilpailuja silmällä pitäen, vuosittain on järjestetty yhdet isommat uintikisat, Kempele-uinnit.
– Jos laajennukseen saataisiin edes pieni katsomo, uintikilpailujen järjestäminen olisi huomattavasti helpompaa.
Jo arkikäyttäjillekin Zimmari näyttäytyy välillä ahtaalta. Tiettyinä aikoina altaissa on tungosta, ja varsinkin naisten puolella avaimia voi joutua jonottamaan.
Kun Zimmariin viereen valmistuu vielä hotelli, se tuo uimahallin käyttöön lisää painetta. Posio ounastelee uimahallin käyvän auttamattoman ahtaaksi varsin pian.
Posio suhtautuu toiveikkaasti siihen, että uimaseura pääsee mukaan laajennuksen jatkosuunnitteluun.
KemPyn uimarit ovat sijoittuneet ikäkausikilpailuissa kärkisijoille useissa ikäluokissa.
Kymmenen parhaan joukkoon ovat polskineen esimerkiksi tänä vuonna 16 vuotta täyttävät Nooa Mäkelä ja Henna Haipus sekä pari vuotta nuoremmat Senni Jouhten ja Elias Juntunen.
Esimerkiksi Senni Jouhten ui ikäkausikilpailuissa lyhyiden ratojen SM-pronssia 200 metrin vapaauinnissa.
Kesäisin Zimmarissa on kesäseisokki huoltotöiden vuoksi. Uimareiden kannalta seisokki tulee huonoon aikaan:
– Halli pannaan kiinni yleensä juhannukselta, ja uinnin SM-kisat uidaan heinäkuussa. On todella haasteellista etsiä harjoittelupaikkaa. Onneksi olemme saaneet käyttää Raksilan uimahallin harjoitusvuoroja.
Seuran menestyneimpiin kasvatteihin kuuluu tällä hetkellä Oulun Uintia edustava Sami Aaltomaa, jolla on hallussaan 50 metrin rintauinnin Suomen mestaruus vuodelta 2015.
– Tämä todistaa, että myös pienestä seurasta voi ponnistaa pitkälle. KemPyn nuoremmissa ikäluokissa on paljon potentiaalia.
