Kempele Zatelliitin eritasoliittymän yhteydessä valmistuneet Zatelliitintien ja Kokkokankaantien kiertoliittymät ovat herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa. Uudesta liittymästä kulkeneet autoilijat ovat ihmetelleet kapeita ajoväyliä sekä teräväreunaisia kivetyksiä, jotka ovat näkyvillä useamman sentin verran.
Erityisesti on huolettanut se, rikkooko kivetys auton renkaat osuman sattuessa ja se, miten lumiaura mahtuu liikkumaan tieosuudella.
Kempeleen kunnan tekninen johtaja Risto Sarkkinen painottaa, että uusi väylä on mitoitettu tavallista kapeammaksi täysin harkitusti. Kyse on liikenneturvallisuuden parantamisesta.
– Ajatuksena on saada ajonopeutta laskettua ja tehdä liittymästä turvallisempi. Suuri nopeus kiertoliittymässä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Kun ajonopeutta saadaan laskettua, myös kiertoliittymän välityskyky paranee, Sarkkinen perustelee.
Välityskyvyn paranemisella tarkoitetaan sitä, että autot pääsevät jouhevammin sisälle littymään.
Kempeleen kunnan kunnallistekniikkapäällikkö Eelis Rankka osasi odottaa, että kiertoliittymässä käytetyt ratkaisut herättävät keskustelua. Suoraa palautetta ei ole tullut, mutta sosiaalisen median keskustelut eivät ole jääneet kunnassakaan huomaamatta.
Kiertoliittymien tavanomaisesta poikkeava mitoitus vaatii autoilijoilta totuttelua ja osalta myös ajotottumuksien muuttamista.
– Tämä puhe somessa tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat tehneet aivan oikean havainnon: enää ei voi ajaa niin nopeasti kuin ennen, Rankka toteaa.
Onnettomuustilastojen valossa kiertoliittymien vaarallisin paikka on se, kun auto poistuu liittymästä. Vaarassa ovat tällöin ajotietä ylittävät jalankulkijat ja pyöräilijät. Zatelliitintien ja Kokkokankaantien kiertoliittymistä poistuessa on ennen suojatietä vastassa kivetty ”kainalo”, jolla pyritään hiljentämään liittymästä poistuvien autojen nopeutta.
Kunnallistekniikkapäällikkö muistuttaa, että liittymästä kääntyvällä on väistämisvelvollisuus.
– Yleensä kiertoliittymissä mitoitus on niin väljä, että se mahdollistaa korkeatkin nopeudet. On tutkittu, että näillä liittymillä vältetään onnettomuuksia ja loukkaantumisia ja säästetään henkiä. Jos yksikin onnettomuus vältetään, niin tämä on hintansa haukkunut.
Kiertoliittymissä käytetään yleisesti kivettyä kiertotilan kavennusta, jonka tarkoituksena on helpottaa raskaan liikenteen kulkemista. Zatelliitin liittymissä ongelmalliseksi on koettu se, että tämä kiertotilan jatkeena oleva kivetys on tavallista korkeampi. Kivetty kavennusosuus on kolme senttiä korkeammalla kuin varsinainen ajorata.
– Yleensähän nämä kavennukset ovat sen verran loivia, että ne ovat myös henkilöautojen käytössä. Se luo turvallisuusriskin. Kiertotilan kavennus on tarkoitettu raskaille ajoneuvoille, jotka eivät voi kääntyä kiertoliittymän ajoradalle. Asfaltoitu osa on tarkoitettu henkilöautojen käytettäväksi, Rankka ohjeistaa.
Zatelliitin mitoituksella tehtyjä kiertoliittymiä ei ole tiettävästi aiemmin käytetty Oulun seudulla. Eelis Rankan mukaan keksintö ei kuitenkaan ole uusi, vaan vastaavanlaista ratkaisua on käytetty onnistuneesti muun muassa Joensuussa. Suunnittelun lähtökohtana oleva malli on alkujaan Hollannista.
Mutta miten tavallista kapeampi ja korkeareunaisempi kiertoliittymä toimii talvella, kun tiellä operoi lumiaura? Kunnasta vakuutetaan, ettei aura pyyhkäise kivetyksiä mennessään.
Rankan mukaan auraajan täytyy kuitenkin huomioida, ettei kolauta auraa kivetykseen.
Rankka arvelee, että talviaikaan kivetyksen reunaan voi muodostua pykälän peittävä polanne, joka heikentää kiertoliittymän ajatusta. Kivetyksestä johtuvan pykälän kadotessa myös ajonopeudet saattavat nousta.
