Tarkkanäköisimmät Nelostietä Kempeleen ohi ajaneet ovat saattaneet erottaa kaukana meren puolella Zatelliitin yritysalueen reunalla kymmenkunnan henkilön ryhmän ja traktorin, jonka metsäkärryn koura siirsi erikoisen näköisiä nippuja yhden toisensa jälkeen.
Hannu Holappa siinä nosteli veteen talkooporukan kokoamia puunippuja, joiden tarkoitus on puhdistaa Linnunradan kosteikon läpi virtaavaa vettä.
– Tuollainen nippu on oma pieni ekosysteeminsä ja ravintoverkkonsa, työtä ohjannut suunnittelubiologi Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta kuvaa.
Siekkinen kertoo nippuja tehtävän Suomen ympäristökeskuksen PuuMaVesi-hankkeen innoittamana. Veteen upotetun puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa, ja tämä päällyskasvusto ja sitä hyödyntävä eliöstö suodattavat vedestä epäpuhtauksia.
Suomen ympäristökeskuksen suunnittelema menetelmä perustuu puumateriaalin hallittuun käyttöön suometsien vesiensuojelurakenteissa ja vesistökunnostuksissa.
Idea on lähtenyt siitä havainnosta, että uomiin kulkeutuneen kuolleen puuaineksen on havaittu puhdistavan vettä ja lisäävän vesiluonnon monimuotoisuutta.
– Mukavaa, että tällaisia talkooporukoita vielä löytyy, Siekkinen kiittelee.
Linnunradan kosteikon niputustalkoisiin on saapunut kymmenkunta henkeä, ja edustettuina ovat lionsklubit Kempele/Sampola ja Oulu/Sillat sekä Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys.
– Leijonilla on valtakunnallinen hanke Leijonat puhtaan veden puolesta, Siekkinen selittää klubilaisten innokasta osallistumista.
Rangat on käyty valikoimassa aamulla Kempeleen kunnan energiapuukasasta.
– Tässä on nyt yksi traktorikuormallinen, mutta jospa toinen vielä saataisiin, Siekkinen kertoo.
Nippuja on puoleenpäivään mennessä saatu köydellä ja rautalangalla sidottua puolenkymmentä, ja Holappa nostelee niitä purouomaan.
– Kyllä tuohon joku pystypaalu pitää lyödä, Siekkinen pohtii, kun ensimmäiset niput on saatu veteen.
Nippujen kun ei ole tarkoitus ajelehtia alavirtaan, vaan jäädä puroon paikallaan pysyviksi elementeiksi.
Zatelliitin alueelle on rakennettu laaja kosteikkojen kokonaisuus. Siekkinen laskee kanavia olevan kaikkiaan jo noin 900 metriä.
– Täällä pyritään esittelemään erilaisia vesiensuojeluhankkeita, hän lisää.
Kosteikoilta löytyy muun muassa pohjapatoja, laskeutussyvänteitä, pyörrelampia sekä puu- ja kivisuisteita.
Suisteilla ja pohjapadoilla hidastetaan veden virtausta, pyörrelampi puolestaan kerää kiintoainesta veden pyörteillessä.
– Tämä on konkreettista työtä, joka kannustaa pitämään vesistöistä huolta, Siekkinen kuvaa.
Sekä Zatelliitin kosteikkojen rakentaminen että Lionsien vesiensuojeluhanke ovat saaneet ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon hankerahoitusta.
Kosteikko puhdistaa valumavesiä
Zatelliitin kosteikkoalueelle ohjataan rakennettujen alueiden hulevesiä sekä ympäröi-vien maa- ja metsätalousalueiden valumavesiä yhteensä noin 300 hehtaarin alueelta.
Kosteikkoalueen ensisijaisena tarkoituksena on toimia vesiensuojelun kohteena.
Zatelliitin kosteikkoalueen perustaminen alkoi lokakuussa 2017.
Kosteikot perustettiin kaivamalla kolme noin 300 metriä pitkää ja 5–20 metriä leveää aluetta, jotka sijaitsevat Komeetantien suuntaisesti sen etelä- ja pohjoispuolella sekä Linnunradan suuntaisesti sen länsipuolella.
Kosteikkojen vesisyvyys vaihtelee pääosin 20–60 cm:n välillä, kosteikkojen alkupäässä olevissa laskeutussyvänteissä tai pyörrelammessa vettä voi olla 1,5 metriä.
Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, Kempeleen kunta ja Suomen ympäristökeskus.
PuuMaVesi
Puupohjaisilla uusilla mate-riaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin -hanke kestää vuoteen 2020.
Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 230 000 eurolla osana hallituksen kärkihanketta ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön”.
Suomen ympäristökeskuksen lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitos ja Luonnonvarakeskus.