Yri­tys­ten pe­rus­ta­mis­tah­ti hii­pu­nut – kuntien eri­kois­tu­mi­nen eri toi­mi­aloil­le toisi nä­ky­vyyt­tä

Jussi

Kuva: Reijo Koirikivi, Studio P.S.V.

Tällä viikolla vietetään yrittäjyysviikkoa, ja ensi viikolla julkistetaan yrittäjyyteen liittyvä suhdannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikonen ei ole vielä nähnyt suhdannekatsauksen lukuja, mutta hänen mielestään yrittäjäkentällä on vielä positiiviset näkymät.

– Valtiovallan monet lupaukset perustuvat työllisyyden kasvuun, ja se luo paineita yrityksille. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä huonolta, jos yrittäjät uskaltavat investoida ja laajentaa toimintaansa.

Keväällä yrittäjät kokivat Riikosen mielestä vielä pientä epävarmuutta. Hallitusneuvotteluissa esillä olivat muun muassa kotitalous- ja yrittäjävähennysten poisto.

– Näkymät olivat hurjat, ja se loi epävarmuutta. Tilanne ei ole enää niin paha, sillä moni näistä suunnitelmista jäi toteutumatta.

Viime vuosi oli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten näkökulmasta poikkeuksellinen. Heinäkuussa perustettiin harvinaisen paljon yrityksiä osakeyhtiön perustamista koskevan lain muututtua. Osakeyhtiöiltä poistettiin pääomaraja, mikä Jussi Riikosen mukaan lisäsi kiinnostusta niiden perustamista kohtaan.

– Kokonaisuutta lakimuutos ei kuitenkaan heilauta. Jos sitä ei olisi tullut, yrittäjät olisivat valinneet jonkin toisen yritysmuodon.

Rantalakeuden alueella aloittaneiden yritysten lukumäärä nousi etenkin Limingassa, missä Tilastokeskuksen SeutuNet-palvelun mukaan yrityksiä perustettiin 52 kappaletta. Vuonna 2016 perustettuja yrityksiä oli 30. Suhteessa muihin Rantalakeuden kuntiin Limingassa suhteellinen nousu oli kovin, vaikka Kempeleessä ja Tyrnävälläkin perustettiin molemmissa 10 yritystä enemmän kuin vuonna 2016.

Tänä vuonna perustettujen yritysten lukumäärä on jäänyt hieman jälkeen viime vuoden vauhdista niin Rantalakeuden alueella kuin Suomessa. Oulun seudun Uusyrityskeskuksen lukujen mukaan Hailuodossa ei ole perustettu tämän vuoden alkupuoliskolla yhtään yritystä. Lumijoella on perustettu kaksi yritystä, kun vuonna 2016 niitä perustettiin koko vuoden aikana 15.

Myös Kempeleessä ja Limingassa perustettujen yritysten määrä näyttää olevan laskussa. Muutos on suurin Kempeleessä. Siellä vuonna 2018 perustettiin 116 yritystä, ja tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä perustettujen yritysten määrä on jäänyt reilusti alle puoleen. Perustettuja yrityksiä on 50.

Uusien yritysten lukumäärä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Myös lopettaneiden yritysten lukumäärä näyttää olevan laskussa tänä vuonna.

wEsimerkiksi Tyrnävällä viime vuonna perustettiin 27 yritystä ja lopetettiin 29. Lopputulos jäi siis miinuksen puolelle kahden yrityksen verran. Tänä vuonna perustettuja yrityksiä on 12 ja lopettaneita vain kuusi. Seuraavat neljä kuukautta osoittavat, mikä on yritysten perustamistahti loppuvuodesta.

Yrityksistä 60 prosenttia on yksinyrittäjien perustamia. Määrä on ollut nousussa. Myös kevytyrittäjyyden suosio on kasvanut. Kehitys kertoo Jussi Riikosen mukaan työelämän muutoksesta ja muutos näkyy myös yrittäjäyhdistyksissä.

– Moni työskentelee normaalin ansiotyön ohella, mutta yhtä lailla monet aloittavat kevytyrittäjinä. Toiminimi perustetaan vasta, kun yrittäjyyttä on kokeiltu jonkin aikaa.

Tulevaisuudessa Riikonen odottaa kevytyrittäjyyden lisäksi myös etätyöskentelyn lisääntyvän. Toimivat yhteydet ovat silloin avainasemassa, ja ne ovat Rantalakeuden alueella paikoin paremmassa kunnossa kuin Oulussa.

– Tällä alueella tilanne on todella hyvä. Kaupungin alueella ei ole vedettyä yhtä paljon valokuitua kuin täällä, Riikonen toteaa.

Kuntien välillä on selkeitä eroja sinne sijoittuvien yritysten toimialoissa SeutuNet-palvelun mukaan. Kempeleessä tukku- ja vähittäiskauppa on suurin toimiala, ja sitä seuraavat rakentaminen ja ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Kempeleen yritysrakenne poikkeaa muista Rantalakeuden kunnista.

Muissa neljässä kunnassa suurin toimiala on maa-, metsä- ja kalatalous. Pientä erikoistumista on kuitenkin havaittavissa. Hailuodossa toiseksi suosituin toimiala on majoitus- ja ravitsemistoiminta, Lumijoella kuljetus ja varastointi on kolmanneksi yleisin toimiala. Tukku- ja vähittäiskauppa ovat kolmen suosituimman joukossa myös Limingassa ja Tyrnävällä.

Linja on yhdenmukainen valtakunnalliseen tasoon verrattuna. Suomessa oli vuonna 2017 eniten toimipaikkoja juuri maa-, metsä- ja kalatalouden alalla. Tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen olivat seuraavat kaksi suosituinta toimialaa.

– Kuntien kohdalla erikoistuminen tiettyihin toimialoihin voisi olla eduksi. Esimerkiksi Liminka voisi erottautua panostamalla matkailuun. Erikoistumisen varaan olisi hyvä rakentaa tunnettuutta. Se voi houkutella ICT-teollisuuttakin, sillä sille sijainti ei ole niin merkittävä tekijä.

Merkittävin tekijä yrityksille on kuitenkin kuntien yrittäjämyönteisyys tehtäessä sijoittumispäätöksiä. Niin isot kuin pienet yritykset tekevät toimipaikka valinnan yhteistyön perusteella. Asenne näkyy Jussi Riikosen mukaan tällä hetkellä etenkin Kempeleessä.

– Siellä näyttää olevan kohva tahti ja tonttikauppa käy. Kunnassa onkin otettu asiakaslähtöinen ja suoraviivainen lähestymistapa. Se toimii yritysmaailmassa, ja on osoitus siitä, että kunnissakin voidaan tehdä asioita tehokkaasti ja yksinkertaisesti.

Tehokkuus on syntynyt Riikosen mielestä siitä, että yritykset pääsevät tekemään yhteyttä suoraan niiden henkilöiden kanssa, joilla on päätösvaltaa asioihin. Käytännössä se tarkoittaa kunnanjohtajaa ja elinkeinojohtajaa.