Yrit­tä­jyy­teen kas­va­nut Jussi: "Jos halusi lapsena uuden pyörän, piti mennä poi­mi­maan puo­lu­koi­ta"

Jussi Riikonen.

Kuva: Jonna Lehtomaa

LIMINKA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana aloittaa ensi vuoden alusta liminkalainen Jussi Riikonen.

Tilitoimistoyrittäjänä aloittanut, nykyään sähköisen viestinnän sisältötuotantoon erikoistunutta Videcam Oy:ta sekä koulutukseen ja konsultointiin erikoistunutta Beta-Team Ky:ta luotsaava Riikonen on saanut katsella yrittäjän elämää monesta vinkkelistä yli kolmen vuosikymmenen ajan.

– Kun hoidan työkseni yritysasiakkaiden markkinointia ja mainontaa, tutustun yritykseen ikäänkuin takaoven kautta. Asiakkaan taustoja selvitetään hyvinkin laajasti ja syvällisesti, kun suunnitellaan viestintää.

– Kun työskentelee tiiviisti muiden yrittäjien kanssa, kuulee paljon heidän onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. On aika luonnollista, että syntyy halu viedä yrittäjien asioita eteenpäin.

Beta-Teamin kautta Riikonen on puolestaan arvioimassa muun muassa yrittäjien ammattitutkintoja tai lähiesimiestyön ammattitutkintoja.

Näkökulmaa yrittäjyyteen tuo myös se, että Riikonen on ollut aktiivisesti mukana sekä Limingan että Oulun yrittäjäyhdistyksessä, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä ja Suomen Yrittäjissä.

– Kunnallispolitiikkaankin minua on kyselty, mutta politiikka on välillä aika raadollista. Järjestöissä asioita viedään eteenpäin hyvässä yhteishengessä, Riikonen miettii.

Riikonen on kasvanut yrittäjyteen nuoresta pitäen.

– Hyvä ettei nuorenakaan annettu kaikkea valmiina. Jos halusin uuden polkupyörän, oli lähdettävä metsään poimimaan puolukoita. Jotain saadakseen pitää tehdä työtä. Se oli tärkeä oppi.

Riikonen on tyytyväinen siitä, että kouluissa ja järjestöissä pidetään yrittäjyyskasvatusta tärkeänä.

– Ei silti ole tarkoitus, että kaikista tulisi yrittäjiä. Asenne yrittäjyyttä kohtaan on kuitenkin muodostunut paljon aiempaa myönteisemmäksi.

Riikosen mielestä pk- ja mikroyritysten erityispiirteistä ja ongelmista olisi keskusteltava paljon nykyistä enemmän.

– Yrittäjistä yksinyrittäjiä on jopa 60 prosenttia, ja määrä nousee koko ajan. Mikroyritykset työllistävät yllättävän paljon ihmisiä – ja se helposti unohdetaan.

Riikonenkin pitää tärkeänä Suomen Yrittäjien esillä pitämää asiaa: paikallista sopimista.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät elävät organisaatiomuutoksen keskellä.

– Olemme tekemässä isompaa hallintomalliuudistusta, jolla haluamme virtaviivaistaa toimintaamme. Haluamme nopeampaa päätöksentekokykyä ja yksinkertaisempaa hallintoa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työvaliokunta lakkautetaan, ja hallitus päättää asioista ilman sen valmistelua. Myös hallituksen jäsenmäärä vähenee 20:stä kymmeneen. Hallituksen jäsenille ja etenkin varapuheenjohtajille jaetaan aiempaa enemmän vastuuta kenttätyöstä.

Yhdistyksen valiokunnat lakkautetaan, ja tilalle perustetaan joustavia foorumeita, joissa asioita pohditaan alan asiantuntijoiden kanssa. Foorumit voivat olla joko pysyviä tai väliaikaisia. Paikallisten yrittäjäyhdistysten asioita varten on myöskin oma foorumi, jonne yhdistykset voivat tuoda asioitaan matalalla kynnyksellä.

Yhdistyksen kolme varapuheenjohtajaa ottaa aiempaa enemmän vastuuta järjestötyöstä, joten Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat aiempaa näkyvämpiä myös kentällä, Riikonen uskoo.

– Järjestäytymisaste yrittäjien keskuudessa koko alueella on kolmisenkymmentä prosenttia. Koko maata ajatellen se on hyvä, mutta totta kai meidän on mietittävä keinoja, joilla jäsenmäärää saadaan kasvatettua.

Riikonen muistuttaa, että yhdistykseen kuulumisesta on paljon käytännön hyötyä verkostoitumisen ja vertaistuen lisäksi.

– Yksinyrittäjä voi löytää paikallisyhdistyksestä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi osallistua isompiinkin tarjouskilpailuihin. Ja yrittäjien käytössä on esimerkiksi ilmainen puhelinneuvonta lakiasioissa.

Yrittäjien etujärjestö on huolissaan siitä, miten pienet yritykset pärjäävät sote- ja maakuntauudistuksen melskeissä. Onko niillä mahdollisuus ja tilaa toimia uudella pelikentällä?

– Jääkö pienyrittäjille oma siivu, kun valinnanvapaus toteutuu? Missä laajuudessa palvelusetelit ovat käytössä? Riikonen listaa.

Myös pohjoispohjalaisiin kuntiin Riikonen toivoisi myötämielisyyttä yrittäjiä kohtaan. Erot kuntien suhtautumisessa voivat nimittäin olla aika suuret.

– Esimerkiksi Kempeleessä on hurja meno päällä, ja aika pienellä porukalla siellä hommaa hoidetaan. Kaikessa toiminnassa on luottamushenkiöiden tuki takana. Eikä asioita pidä tehdäkään hirveän monimutkaisesti. Yrittäjä haluaa saada asioissaan päätökset nopeasti, Riikonen huomauttaa.

– Kuntien asenne yrittäjiä kohtaan ratkaisee tosi paljon, jopa yrityksen sijainnin.

Liminkalaisyrittäjä sanoo lähtevänsä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nokkamieheksi erittäin innokkaasti. Hänen toimikautensa on vuosi normaalin kahden vuoden sijaan, koska edellinen puheenjohtaja Lauri Mikkonen luopui tehtävästään kesken kauden.

– Meillä on hyvä hallitus, toimistossa on hyvä ja motivoitunut henkilökunta ja järjestö on hyvässä taloudellisessa kunnossa.

– Uusi hallintomalli vaatii paljon työtä, jotta se saadaan viilattua oikeaan muotoon. Mutta tämä työ innostaa. Pidän muutoksista ja siitä, että asioita tehdään järkevästi.