LIMINKA Perjantaina julkistetut Liminganlahden kehityssuunnitelmat ovat herättäneet vilkasta keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa. Visiossa Liminganlahdelle kaavaillaan jopa 100 merimökin majoituskokonaisuutta, Suomen korkeinta lintutornia, riippusiltoina kulkevia patikointireittejä, lasten seikkailupuistoa, 5D-kosteikkoelämystä, lintuhoitolaa ja leirintäaluetta.
Asiat ovat osa uutta matkailun, vuosille 2018-2025 sijoittuvaa kehityssuunnitelmaa, minkä kunta on laatinut yhteistyössä konsulttitoimistojen kanssa. Liminganlahden lisäksi suunnitelmassa on otettu huomioon Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen rakentaminen sekä Abrahamin kulttuuripuiston jatkotoimenpiteet.
Kehityssuunnitelman hintalappu on kaikkiaan 25 miljoonaa euroa, josta Liminganlahden osuus noin puolet. Kulttuuripuiston osuus kokonaisuudesta olisi noin 400 000 euroa.
Limingan tavoite ei ole vähäinen, vaan se tähtää Pohjois-Suomen tärkeimmäksi luontomatkailukohteeksi. Kunnan harteilla hanke ei yksinään olisi, vaan tavoitteena on löytää mukaan sijoittajia ja yhteistyötahoja.
– Visio-osuuden lisäksi olemme saaneet yhteistyökumppaneiltamme myös liiketoimintalaskelmat, joiden avulla voimme osoittaa sijoittajille ja yhteistyötahoille alueen mahdollisuudet. Eikä pidä unohtaa, että Liminganlahtea ollaan esittämässä UNESCOn luontoperintökohteiden aielistalle ja jos joskus statuksen saamme, tulee Liminganlahdesta lintujen lisäksi portti kosteikkojen ja aapasoiden maailmaan, elinkeinopäällikkö Teemu Haapala toteaa.
Kunnanhallitus käsitteli matkailun kehittämissuunnitelmaa eli Master Plania maanantaina. Kunnanjohtaja Pekka Rajalan alkuperäinen esitys oli, että se olisi Limingan matkailun kehityskuva ja suunnitelma tästä vuodesta alkaen. Kokouksessa hän muutti esitystään, minkä hallitus hyväksyi edelleen valtuustolle esitettäväksi: suunnitelma on matkailun kehittämisen pohjana. Se on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan jatkovalmistelussa. Työhön otetaan mukaan myös keskeiset yhteistyötahot.
Kehitystyöhön kunta toivoo mukaan muun muassa kaikkia kunnan matkailutoimijoita ja palvelutuottajia. Liminka korostaa, ettei suunnitelma palvele pelkästään matkailijoita, vaan Limingan ja myös koko Oulun seudun asukkaita.
Kunnanvaltuusto kokoontuu ensi viikon maanantaina, jolloin asian käsittely jatkuu. Suunnitelmaa on esitelty luottamushenkilöille jo ennakkoon valtuustoseminaarien yhteydessä.
Kunnanhallitus esittää valtuustolle myös osallistumista Ruutikankaan ampumaurheilukeskus -yhtiöön. Kunta osallistuisi Limingan Kehitys Oy:n kautta, joka voisi olla osakkaana perustettavassa yhtiössä enintään 25 000 euron sijoituksella. Hallitus esittää, että valtuusto myöntäisi talousarvion investointiosan osakkeisiin ja osuuksiin tälle vuodelle kyseisen määrärahan.
Suomen tärkein lintuvesi on Natura-aluetta. Siksi Liminganlahdelle rakentaminen ei ole läpihuutojuttu. Natura-alueiden säädöksiin perehtynyt, ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen kuulee visioista ensimmäistä kertaa Rantalakeudelta, mutta huomauttaa, että jos hankkeella on vaikutusta suojeluarvoihin, tulee ne arvioida ennakolta.
Arvioinnin tekee ELY-keskus.
– On varmistuttava, etteivät luontoarvot heikkene. On päättäjien velvollisuus tutkia asia. Kun arvio on tehty, antaa ELY-keskus lausunnon puolen vuoden sisällä. Sen perusteella suunnitelmia on muutettava tai ne pitää hylätä, jos tarvetta on, Korpelainen pohtii.
Tätä ei Limingassa ole unohdettu. Haapalan mukaan kunta on jo avannut keskusteluja ELY-keskuksen kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi aiotaan selvittää ulkopuolisella konsultilla.
Natura-alueelle sijoittuisi esimerkiksi riippusiltareitistö, joka kattaisi lahden rantaa Lumijoen rajalta aina Temmesjoen suulle saakka.
Teemu Haapala muistuttaa matkailun olevan nouseva ala niin Suomessa kuin maailmalla.
– Varsinkin matkustaminen luontokohteisiin lisääntyy tällä hetkellä valtavalla vauhdilla. Luontokohteiden halutaan olevan kestävällä pohjalla ja luonnon muovaamia kokonaisuuksia, kuten Liminganlahti meillä Limingassa, joten meillä on hyvät mahdollisuudet olla tässä kehityksessä mukana.
Esimerkiksi suunnitelmassa esiin nostettu Suomen korkein lintutorni, työnimeltään The Tötterö palvelisi lintubongareiden lisäksi myös maiseman ihailijoita.
– Se tulee olemaan esteetön, upea maamerkki.
