KEMPELE Ympäristöluvan saaminen Lakeuden keskuspuhdistamon uudelle kompostointikentälle ei välttämättä onnistukaan noin vain. Näin arvelee kempeleläinen Ilkka Limma, joka kertoi viime keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa, ettei aluehallintoviraston lietteen käsittelyä koskeva lisäselvitysvaatimus ei ole poistunutkaan vuonna 2015 voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain myötä.
Vuonna 2014 aluehallintoviranomaiset edellyttivät, että Lakeuden keskuspuhdistamon tulee liittää ympäristöluvan tarkistamishakemukseen yksityiskohtainen ja aikataulutettu selvitys lietteen käsittelyn siirtämisestä muualle tai vaihtoehtoisesti aikataulutettu selvitys lietteen käsittelyn muuttamisesta suljetuksi järjestelmäksi siten, että hajukaasut voidaan kerätä talteen ja puhdistaa. Selvitykseen pitää lisäksi sisällyttää vaihtoehtojen vertailu kustannuslaskelmineen.
– Kysyin asiasta sähköpostitse ely-keskuksesta, ja sain vastauksen, että selvitysvelvoite on edelleen voimassa. Lakeuden keskuspuhdistamon on toimittava lupaehtojen mukaisesti.
Limman mukaan keskuspuhdistamo pyrkii kiertämään tämän päätöksen siirtämällä kompostointialueen uuden hakemuksen mukaiselle alueelle. Se ei Limman mielestä vastaa aluehallintoviraston päätöksen ydinvaateeseen eli kompostoinnin ja sen aiheuttamien haittojen poistamiseen.
– Jos Lakeuden keskuspuhdistamo siirtää puhdistamolla siirtyvän lietteen kompostoinnin kokonaan muualle, ongelmat ratkeavat. Kuljetuskustannukset pienenevät, rekkaliikenne vähenee, hajuhaitat vähenevät, Limma listaa.
Hän muistuttaa, että asiaa on tarkasteltava myös kuntalaisten eikä vain kompostointilaitoksella operoivan ja ympäristölupaa hakevan VRJ Pohjois-Suomi Oy:n kannalta.
– Kiitos mielenkiintoisesta näkökulmasta, kuittasi tekninen johtaja Risto Sarkkinen Limman terveiset ja sanoi asian ratkeavan lupakäsittelyssä.
Kempeleen kunnanviraston valtuustosaliin oli saapunut kolmisenkymmentä kuntalaista kuulemaan, mitä Lakeuden keskuspuhdistamo, VRJ Pohjois-Suomi ja Kempeleen kunnan virkamiehet kertovat Niittyrantaan suunnitellun kompostointikentän ympäristölupahakemuksesta. Alustuksissa hankkeista kerrottiin perusteellisesti, mutta moniin kysymyksiin yleisö ei mielestään saanut vastauksia.
Eniten kempeleläisiä huoletti lisääntyvä rekkaliikenne asutuskeskuksen läpi. Kunnallistekniikkapäällikkö Eelis Rankka Kempeleen kunnasta kertoi, että 9,5 kuljetusta päivässä pitkin Niittyrannantietä nykyisen muutaman sijaan tarkoittaa käytännössä pariakymmentä ajoneuvoa vuorokaudessa.
– Tämän vuoksi kunta aikoo laatia Niittyrannantielle ja risteäville teille liikenneturvallisuussuunnitelman. Kunta aikoo selvittää myös vaihtoehtoisia liikennejärjestyjä, Rankka kertoo.
– Niittyrannantiellä on jo nyt paljon raskasta liikennettä ammattioppilaitoksen varikon vuoksi. Voisiko liikenneyhteys aluelle suunnitella esimerksi Leton tai Tupoksen kautta? Minusta nyt olisi aika ottaa aikalisä, jonka aikana katsotaan, miten liikennejärjestelyt hoidetaan, esitti valtuutettu Teuvo Räihä (kesk.).
Niittyrannan yksityistieosuuskunnan puheenjohtaja Kari Timonen toi tilaisuuteen tieosakkaiden terveiset:
– Tie on rekoille jo nyt liian kapea, ja sen varrella asuu paljon lapsiperheitä. Ensin on on järjestettävä lapsille turvalliset tiet liikkua. Vasta sitten tulevat muut asiat.
Rankan mukaan vaihtoehtoinen tielinjaus vaatisi osayleiskaavatarkastelun.
Myös käsiteltävien lietteiden ja hevosenlannan määrä ihmetytti. Lietettä käsiteltäisiin kompostoimalla enintään 12 000 tonnia vuodessa. Tästä saisi hevosenlantaa olla enintään 3 000 tonnia. Esimerkiksi viime vuonna yhdyskuntajätettä tuli yhteensä noin 5 000 tonnia.
Tuotantopäällikkö Antti Runtti VRJ Pohjois-Suomi Oy:sta rauhoittelee, että toiminta jatkuu silti suunnilleen nykyisen suuruisena.
– Lietteen käsittelymäärät on laitettu hakemuksessa yläkanttiin, jotta lupa ei rajoita laitoksen toimintaa, kertoo Runtti.
Kompostointialueen kokoa halutaan kasvattaa 1,5 hehtaarista 2,5 hehtaariin. Tähän on Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Hannu Roikolan mukaan syynä se, että nykyinen kompostointikenttä on liian ahdas.
– Merkittävin syy ahtauteen on hakkeen käyttö kompostoinnissa.
Runtin mukaan hanke on kaikenkaikkiaan kempeleläisten etu, koska rakentajat saavat hakea valmista multaa lähempää, jolloin myös kuljetuskustannukset ovat edullisemmat.
Tästä kunnanhallituksen jäsen Arto Tahkola (kesk.) ei vakuuttunut. Häntä kiinnosti tietää, kenen intressi kompostointikentän laajentaminen loppujen lopuksi on:
– Kunnan? Keskuspuhdistamon? Asukkaiden? Miksei VRJ tee kompostointilaitosta muualle, jolloin liete voitaisiin viedä sinne? Rekkojen määrä vähenisi näin yhteen tai kahteen päivässä, Tahkola sanoo.
Lupahakemuksen hajukaasumallinnus sai myös kritiikkiä. Se on tehty nykyisen kompostoitavan lietemäärän mukaan eikä lupahakemuksen mukaisille määrille.
– Lietemäärät eivät suurene eikä hajuyksikkö kasva, Roikola vakuuttaa..
Yleisöä kiinnosti tietää myös kompostointilaitteen kustannusarvio, VRJ:n ja Lakeuden keskuspuhdistamon välisen sopimuksen sisältö ja Kempeleen kunnan saama hyöty VRJ:n toiminnasta.
Näihin kysymyksiin Roikola ei vastannut vedoten osakeyhtiön salassapitovelvollisuuteen.
– Olemme käyneet monta kertaa läpi kaikki vaihtoehdot. Tämä on niistä järkevin. Jos kompostointilaitosta ei rakenneta, vesimaksut tulevat nousemaan 10-15 prosenttia, arvelee Roikola.
– Kompostointilaitoksen on oltava vedenpuhdistamon yhteydessä, koska silloin jätevedet voidaan ohjata suoraan puhdistamolle, ja kuljetuskustannuksissakin säästetään, muistuttaa Runtti.
Yleisöstä perättiin myös syytä sille, miksei kompostointia ole kilpailutettu kaikkien alan yrittäjien kesken.
– Paljonko Kempele hyötyy rahallisesti siitä, että VRJ saa käyttää aluetta? Minusta näyttää siltä, että viette mansikat lantakakun päältä, kuului yleisökommentti.
Kunnanhallituksen jäsen Rita Kumpula (sd.) harmitteli sitä, ettei infotilaisuudessa saatua tietoa ollut käytettävissä silloin, kun Kempeleen kunnanhallitus antoi kompostointilaitoksesta lausuntonsa.
Kumpula ja Arto Tahkola jäivät kunnanhallituksessa äänestyksen jälkeen vähemmistöön esittäessään, että jätelietteen käsittelyyn selvitettäisiin myös alueellinen vaihtoehto ja että biokaasutuksen mahdollisuudet ja kustannukset selvitettäisiin.
Lupahakemuksessa sanotaan, että Limingassa toimivan Jahotec Oy:n kapasiteetti on tällä hetkellä kokonaan käytetty.
Jahotec Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Aholan mukaan tieto on virheellinen.
– Tällä hetkellä pystymme ottamaan lietettä vastaan merkittävästi enemmän, kuin mitä Lakeuden keskuspuhdistamolta on tullut. Vastaanottokapasiteetti elää sopimustilanteen mukaan. Totta kai olemme kiinnostuneita yhteistyöstä sekä Lakeuden keskuspuhdistamon että VRJ:n kanssa.
Jahotecin ja Lakeuden keskuspuhdistamon välillä on Ahosen mukaan avoin sopimus, ja yhteistyö on toiminut hyvin.
– Tänä vuonna keskuspuhdistamolta on tullut meille muutama kuorma.
VRJ:n Antti Runtti huomautti, että VRJ:llä on parhaillaan haussa biokaasutuslupa.
– Mutta biokaasutuksen hinta on kaksin- tai kolminkertainen kompostointiin verrattuna.