LIMINKA Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen tähdentää, että esitys Lakeuden ja Rantakylän koulujen nopeutetusta lakkauttamisesta lähtee kuntatalouden tasapainottamisvaatimuksista.
– Virkamiehet ovat virkavastuulla laskeneet, miten olisi toimittava taloudellisesti, tehokkaasti ja lasten kannalta järkevästi. Esitys perustuu myös valtuuston linjaukseen kolmesta koulukeskuksesta.
Ylösen mukaan kunta säästää 150 000 – 200 000 euroa sillä, ettei Linnukan koululle tarvitse perustaa kolmea uutta opettajanvirkaa ensi syksynä, vaan opettajat voidaan siirtää sinne Lakeuden koululta. Siksi Lakeuden koulun lopettaminen on Ylösen mielestä järkevää aikaistaa.
Koulukuljetuksista koituvien kustannusten merkitys on hänen mukaansa varsin vähäinen, koska koulukuljetuksia järjestetään Limingan keskustaan jo nyt.
– Tiedämme kyllä, että koulun lakkauttaminen on lasten kannalta huono vaihtoehto. On myös mahdollista tehdä toisin päin ja lakkauttaa Rantakylän koulu ensi syksynä. Silloin Lakeuden koulu voisi jatkaa Ojanperänkankaan valmistumiseen saakka. Alatemmesläisten lasten ei tarvitsisi vaihtaa moneen kertaan koulua ja opetusryhmiä.
– Rantakylän koulun oppilaat ollaan nykyisen suunnitelman mukaan sijoittamassa Linnukan kouluun. Näin toimien heille ei tulisi jatkossa uusia koulun vaihtoja, Ylönen sanoo.
Ylösen mielestä Lakeuden ja Rantakylän koulukiinteistöjen kunnossa ei suuria eroja ole, ja oppilasmäärätkin ovat samaa luokkaa.
Hän kuitenkin korostaa, että tulevassa valtuuston kokouksessa kaikki mahdollisuudet ovat edelleen auki. Valtuusto voi päättää edetä kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaan, se voi vaihtaa koulujen lakkauttamisaikatauluja tai antaa kyläkoulujen jatkaa ja perustaa kolme uutta opettajan virkaa Linnukan koululle.
Ylöstä ihmetyttää puheet salassa valmistelusta tai oppilaiden vanhempien kuulematta jättämisestä.
– Kyllähän nämä kouluvaihtoehdot ovat olleet viimeiset kymmenen vuotta esillä. Jo silloin tiedettiin, että Lakeuden ja Rantakylän koulukiinteistöt ovat käyttöikänsä päässä, eikä niiden saneeraus ole tarkoituksenmukaista. On ajateltava tulevaisuutta. Uusi opetussuunnitelma aiheuttaa myös paineita taata kaikille lapsille asialliset opiskeluolosuhteet.
Ylönen myöntää, että ehkä asiasta olisi voinut tiedottaa aikaisemmin oppilaiden vanhempia.
– Me kyllä tiedämme, mikä alatemmesläisten ja rantakyläläisten mielipide on: molemmat koulut haluttaisiin säilyttää. Mutta jos vanhemmat ovat kokeneet, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää, niin varmasti tarvetta parempaan olisi ollut. Molemmista kylistä on myös edustajia luottamustehtävissä. He ovat tuoneet vahvasti esille omat näkemyksensä kouluasioista.
– Meille päättäjillekään ei tullut tietoa näistä koululle perustettavista uusista ryhmistä kovin aikaisessa vaiheessa. Eikä tässä pysty virkamiehiäkään syyllistämään, että he olisivat tehneet väärin.
Ylönen huomauttaa, että puheissa ja keskusteluissa Rantakylän kehittämisestä on tarkoitettu koko aluetta, ei vain koulua.
– Koulun kehittäminen on ollut myös yhtenä vaihtoehtona mukana, ja sitä on pitkään mietittykin. Rantakyläläiset ovat esittäneet leirikouluvaihtoehtoa, mutta kun virkamiehet ovat tehneet laskelmia, sen taloudellinen järkevyys on tullut vastaan.
Parin vuoden sisällä Rantakylässä on alkamassa yleiskaavatyö, jonka yhteydessä mietitään alueen kehittämistä ulkoilualueena ja liminkalaisten henkireikänä. Tarkasteluun tulee myös rakennuspaikkojen määrä.
– Voihan olla, että jos taloudelliset ajat paranevat ja asutuksen ja koululaisten määrä Rantakylässä lisääntyy, sinne voidaan rakentaa jonkinsorttinen korttelikoulu. Eiväthän päätökset ole voimassa taivaan tappiin saakka.