Kempeleen virkamiehet esittelivät kolme erilaista mallia siitä, miten Linnakankaan ja Ylikylän koululaiset voitaisiin jakaa ensi syksystä alkaen. Palveluvaliokunta ohjasi kahdesti ja hallitus päätti ohjauksen perusteella jakaa Ylikylän koulua käyvät ensi vuoden 8 lk. ja 9 lk. asuntoalueiden mukaisiin koulupaikkoihin. Tämä päätös on herättänyt paljon keskustelua somessa, lehtien mielipidepalstoilla ja kuntalaisia edustavat poliittiset päättäjät ovat saaneet useita yhteydenottoja vanhemmilta.
Nämä kaikille julkisesti nähtävillä olevat mallit antavat aika selvästi ymmärtää mikä poliittinen päätös on haluttu saavuttaa. Malleista oli unohdettu kokonaan pois se tärkein eli kuntalainen, tässä tapauksessa koululaisten ja heidän perheiden mielipiteet. Vanhempaintoimikunta reagoi nopeasti Ylikylän koululla olleen vanhempien kuulemisillan jälkeen ja järjesti perjantai-illasta maanantaiaamuun olleen kyselyn vanhemmille koulupaikka asiasta. Koululaisilla kyselyyn vastaaminen tapahtui koulupäivän aikana. Vastauksista oli luettavissa, että 2/3 8. luokkalaisista vastusti muutosta ja 9. luokkalaista vielä useampi. Kempele -sopimuksen mukaan kuntalaiset ovat osa päätöksentekoa ja heitä kuullaan tärkeissä asioissa. Koulunkäynti on tärkeä, jopa yksilön loppuelämää ohjaava asia ja siinä epäonnistuminen voi olla kohtalokasta. Toki, nytkin vanhemmat ja lapset tulivat kuulluksi, mutta nousiko kuuleminen osaksi päätöksentekoa.
Somessa on myös liikkunut virheellistä tietoa siitä, että Puukoulun kohtalo olisi ollut tässä päätöksentekoa ohjaava asia. Puukoulu on tullut tiensä päähän ja hyvä niin. Puukoulun oppilaat olisivat jatkaneet koulunkäyntiä tilaelementeissä, siihen asti kunnes uusi 0 - 2 koulu valmistuu. Ylikylän koulun luokkahuoneiden käyttö olisi toki edelleenkin jouduttu laskemaan tarkoin, toisaalta käyttöastehan kannattaa pitää korkealla. Päätöksenteko ei myöskään nojaudu rahaan, koska esitellyt mallit ovat kustannusvaikutuksiltaan samoja. Linnakankaalta lapset joudutaan kuljettamaan liikuntapaikoille ja se vie osansa kustannustehokkuudesta.
Toki, kuntalaisissa joita asia koskee, oli myös niitä, joille suunniteltu muutos sopii. Muutoshan ei ole ongelma niille, joiden kaverit säilyvät, valinnaisaineet pysyvät, uuteen luokkaan ryhmäytyminen on helppoa ja uusi opetussuunnitelman mukainen ympäristö ei haasta, mutta entäs ne, joille muutokset eivät ole helppoja. Päätöksenteon kohteena olevat koululaiset kun ovat ihmisen kasvun ja kehityksen kannalta yhdessä tärkeimmistä kasvunvaiheista.
Olisiko tässä voinut tehdä asukaslähtöisen päätöksen seuraavan kahden vuoden ajaksi, jolloin koululaiset perheineen olisivat saaneet valita jatkavatko Ylikylällä vai siirtyvätkö Linnakankaalle. Olisiko asuntoaluelähtöisen -päätöksenteon voinut muuttaa kahden vuoden ajaksi yksilölähtöiseksi -päätöksenteoksi.
Me kempeleläiset haluamme aina löytää asioista positiiviset näkökulmat, joten voisivatko päätöksentekijät aukaista meille kuntalaisille, mitkä faktat ohjasivat tätä päätöksentekoa?
Birgitta Niskanen
kuntalainen, varavaltuutettu