Tyrnävä Suurin osa Tyrnävän kunnan hoidettavana olevat yksityisteistä vaatisi perusteellista kunnostusta. Monenkaan kantavuus ei enää riitä raskaammalle kalustolle, mikä on vaikeuttanut niiden kunnossapitoa, kertoo ympäristörakennusmestari Kyösti Isopahkala Tyrnävän kunnasta.
Tyrnävällä on peräti 96 kilometriä kunnan hoitamia yksityisteitä. Esimerkiksi Muhoksella vastaava luku on 11 kilometriä.
Monikaan yksityistien varrella asuva ei välttämättä edes tiedä käyttävänsä tien varren asukkaiden yhteisessä omistuksessa olevaa tietä. Tyrnävän kunta hoitaa niiden kunnossapidon, kuten lanauksen, aurauksen ja kunnossapitomurskeen ajon tiekunnan kanssa aikoinaan solmimiensa sopimusten perusteella. Tien peruskunnostus ei kuitenkaan kuulu kunnan tehtäviin.
Silti tienvarren asukkaalta voi lähteä kuntaan äkäinen soitto, jos tien kantavuus on pettänyt tai tie on kuoppainen.
Kysymys naurattaa Isopahkalaa. Hän on saanut aika usein vastata tämänsisältöisiin vihaisiin puheluihin. Monesti soittajat eivät ole kuulleet puhuttavankaan tiekunnasta, jonka vastuulla on tien peruskunnostus.
– Pitkäänkin yksityistien varrella asuvalla ei ole aina ollut tästä tietoa, Isopahkala kertoo.
Isopahkalan arvion mukaan Tyrnävällä on noin 30 tiekuntaa, joiden tiet ovat kunnat hoidettavana. Näistä toimivia on käytännössä vain kolme tai neljä.
Siksi Tyrnävän kunta herättelee tiekuntia järjestäytymään uudelleen. Vain toimivat tiekunnat voivat esimerkiksi hakea tien kunnostamiseen valtion avustusta. Valtion yksityisteille myöntämien avustusten odotetaan lähivuosina jopa lisääntyvän.
Tyrnävän kunta voi solmia toimivan tiekunnan kanssa hoitosopimuksen, mikäli yksityistie on vähintään kilometrin mittainen ja sen varrella asuu vähintään kolme taloutta. Kauimmaisen talon on oltava vähintään kilometrin päässä yleisestä tiestä.
Tyrnävän lisäksi esimerkiksi Kempele, Liminka ja Lumijoki ovat tehneet tiekuntien kanssa hoitosopimuksia yksityisteiden kunnossapidosta, mutta monissa muissa kunnissa käytännöt ovat toisenlaiset.
Usein osakkaat vastaavat itse tiensä hoidosta ja kunnostuksesta. Tätä tarkoitusta varten tiekunta voi hakea kunnalta rahallista avustusta. Usein osakkaatkin joutuvat pistämään eurojaan tien hoitokustannuksiin.
Isopahkala ei lähde arvioimaan, pitäisikö Tyrnävänkin siirtyä kunnossapidon sijaan maksamaan tiekunnille avustuksia.
– On luottamushenkilöiden tehtävä päättää tulevasta käytännöstä.
Tyrnävän kunta on sopinut Otso Metsäpalvelut Oy:n kanssa puitesopimuksen, jolla Otso Metsäpalvelut on ottanut tehtäväkseen tiekuntien aktivoimisen.
– Otsolla on sitä tietotaitoa, jota tähän tarvitaan. Eikä meillä teknisellä puolella olisi tähän resurssejakaan.
Syksyn aikana tiekuntien osakkaita kutsutaan koolle kokouksiin, jossa osakkaat järjestäytyvät ja osakkaat voivat tehdä päätöksiä esimerkiksi tieyksiköiden päivittämisestä ja teiden perusparannuksista.
Ensimmäiset kokoukset pidetään 2. marraskuuta, jolloin kokoustavat Suvannon (Salosen), Kertturämeen ja Metsähaan yksityisteiden tiekunnat. Kokouspaikka on Tyrnävän kunnan valtuustosali. Muita tiekuntia kutsutaan koolle loppuvuodesta ja ensi vuoden puolella, arvelee Petri Törrönen Otso Metsäpalveluista.