Hetki niin surullinen
on jouluaatto yksinäisen
ei näe sukulaista, ystävää
enää vierellään
yksinäinen
Niin hiljainen jouluaatto,
ei ole veli, ei taatto,
enää luona yksinäisen,
kirkkomaa peittää sen,
muiston rakkaitten
Vaan kun kyynel kostuttaa,
yksinäisen silmää suruisaa,
eikä puuroa, ei kynttilää
hän pöydällään nää,
jouluenkeli ilmestyy
Nyt täynnänsä on pöytä
herkuista, joulukääröistä,
sen enkeli aikaan sai
vai untako tämä kai
miettii yksinäinen
Hetki kaunis, niin suloinen
on jouluaatto yksinäisen
kun enkeli pitää kädestä,
nyt Taivaassa näen mä
Joulun Lapsen