Yh­teis­vas­tuus­ta jää seu­ra­kun­tien omaan avus­tus­työ­hön aiempaa enemmän

Diakoniatyöntekijä ja yhteisvastuukeräyksen keräyspäällikkö Tarja Panuma valmiina. Limingassa niin kuin monissa muissakin seurakunnissa myös rippikoululaiset toimivat yhteisvastuukerääjinä.

Kuva: Heli Rintala

RANTALAKEUS Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen tuotosta kirkon diakoniarahasto ja keräykseen osallistuvat seurakunnat saavat aiempaa suuremman osuuden eli 20 prosenttia. Lumijoen ja Tyrnävän seurakunnissa omaa keräyskohdetta ei ole vielä päätetty.

Kempeleessä seurakunnan keräysosuus käytetään päihdekuntoutujien päivätoiminnan käynnistämiseen. Limingassa taas keräysvarat on tarkoitus suunnata diakoniatoimiston kautta vähävaraisten lääkeapuun.

– Paljon kuulee tarinoita siitä, etteivät vähävaraiset kykene ostamaan itselleen lääkkeitä rahapulan vuoksi. Myös diakoniatoimistoon on tullut tällaisia asiakkaita. Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla voisimme auttaa näitä ihmisiä ensi hätään, sanoo diakoniatyöntekijä Ritva Sassali Limingan seurakunnasta.

Keräyspäällikkö Tarja Panuma huomauttaa, että monille vähävaraisille 50 euron omavastuuosuus on hyvin korkea.

– Muutama vuosi sitten yhteisvastuukeräyksen kotiseurakunnan kohteena oli Limingan terveyskeskuksen saattohoitohuone. Silloinkin ihmiset kokivat tärkeäksi osallistua keräykseen, koska kohde oli lähellä, sanoo Sassali.

Panuma muistuttaa, että myös kaukaiset katastrofit saavat ihmiset vastaamaan inhimilliseen hätään.

– Esimerkiksi Haitin maanjäristys järkytti ihmisiä. Monet sanoivat oikein odottaneensa yhteisvastuukerääjiä, jotta voivat auttaa maanjäristyksen uhreja.

Rantalakeuden seurakunnissa kerääjät lähtevät lippaineen ja listoineen liikkeelle sen mukaan, miten omaan aikatauluun sopii. Sassalin mukaan keräyksen järjestäminen olisi helppoa ja nopeaa, jos jokaisella kadulla asuisi yksi ihminen, joka hoitaisi oman katunsa yhteisvastuukeräyksen.

– Rekrytoimme parhaillaan kerääjiä. Osa vapaaehtoisista kiertää liikelaitoksia ja yrityksiä, Sassali kertoo.

Lista- ja lipaskerääjien löytäminen on välillä haasteellista, koska sitoutumista saatetaan arastella.

– Iloitsemme kuitenkin entisistä uskollisista kerääjistä, ja aina joku uusikin kerääjä ilmestyy. Tänä vuonna meillä on noin neljäkymmentä kerääjää, kertoo Tyrnävän seurakunnan diakoniatyöntekijä Riitta Pesonen.

– Meillä yhteisvastuukerääjiä tarvitaan vielä joillekin alueille, erityisesti Kokkokankaalle. Halutessaan voi ottaa pienenkin alueen kerättäväkseen, kertoo diakoniatyöntekijä Jaana Helisten-Heikkilä Kempeleen seurakunnasta.

Jotkut Rantalakeuden seurakunnat asettavat keräystavoitteen, mutta esimerkiksi Lumijoella tavoitetta ei ole.

– Emme ajattele keräystavoitetta euroina. Haluamme pitää keräyksen mukavana ja rentona tapahtumana, johon on kiva osallistua, kertoo Lumijoen seurakunnan diakoniatyöntekijä Marjo Keski-Vähälä.

– Vaikka olemmekin seurakuntakohtaisissa vertailuissa hännillä, pidämme tärkeänä että olemme mukana hyvällä asialla, hän painottaa.

Tyrnävän seurakunnassakaan tavoitetta ei ole asetettu. Viime vuonna keräyksen tuotto oli noin 10 000 euroa.

Limingassa toivotaan lisää kerääjiä erityisesti kauppojen edessä kahtena maaliskuun lauantaina järjestettäviin keräystempauksiin.

– Viime vuosina keräyksen tuotto on ollut noin 10 000 euroa. Tähän on tarkoitus päästä Limingassa tänäkin vuonna, kertovat Sassali ja Panuma.

Tänä vuonna 60 prosenttia keräyksen tuotosta jaetaan Kirkon ulkomaanavun kautta erityisesti konfliktien keskellä asuvien nuorten auttamiseen, Jordanian pakolaisleireillä asuvien Syyrian pakolaisten koulutukseen ja psykososiaaliseen tukeen sekä Israelin ja Palestiinan alueiden nuorten rauhankasvatustyöhön.

Suomen kohteena on ihmiskaupan uhrit, joita autetaan yhdessä Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Kotimaan kohteeseen Yhteisvastuukeräyksen tuotosta menee 20 prosenttia.