Oulunsalo Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi syyskuussa alueellisen osallisuuden päivitetyn mallin, jonka työstäminen aloitettiin yhteiskehittämisen pohjalta vuoden 2017 keväällä. Uusi toimintamalli mukailee 21 suuralueen sijasta aluemallia, jossa kaupunki on jaettu neljään eri alueeseen: pohjoiseen, itäiseen, keskiseen ja eteläiseen. Oulunsalo muodostaa eteläisen alueen yhdessä Maikkulan, Kaakkurin ja Kaukovainion kanssa.
Uudessa mallissa yhteistyöryhmät korvataan asukasilloilla, joissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. Asukasiltoja järjestetään sivistys- ja kulttuuripalveluiden 18 palvelukeskittymän alueella.
– Asukasiltoja järjestetään tarpeen mukaan. Asukasiltojen sisältöä suunnitellaan yhteistyössä asukkaiden, toimijoiden ja kaupungin henkilöstön kanssa, ja aloite kokoontumisesta voi tulla kaupungin tai asukkaiden taholta. Kaikille avoimissa asukasilloissa käsitellään alueellista toimintarahaa koskevat hakemukset ja tehdään esitykset lähidemokratiatoimikunnalle, selventää Oulun eteläisen alueen kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Tuula Hautamäki.
Vuoden 2019 alueellisen toimintarahan hakuaika on 5.11.–30.11. Hausta tiedotetaan tarkemmin ennen sen avaamista.
Asukasiltojen lisäksi palvelukeskittymiin tuodaan uusi alueellinen osallistumistapa: kahdesti vuodessa järjestettävä aluefoorumi, johon osallistuu asukkaiden lisäksi viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.
– Aluefoorumeissa on aiheena keväällä osallistuva budjetointi ja syksyllä järjestetään valtuutettujen kyselytunnit, Hautamäki kertoo.
Hautamäki painottaa, että alueellinen osallisuustoiminta jatkuu edelleen, vaikka vanhoista aluerajoista ja toimintatavoista luovutaankin. Yhteisötoiminnan tavoitteena on osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä kuntalaisten, kaupungin luottamushenkilöiden ja muiden toimijoiden välisen keskustelun lisääminen. Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit työskentelevät jatkossa keskitetysti Oulun pohjoisella, itäisellä, keskisellä ja eteläisellä alueella.
Oulun kaupunki on linjannut kuntalaisten osallisuuden yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen kaupunkistrategiassaan. Uusi organisoituminen nähdäänkin mahdollisuutena tavoittaa asukkaat entistä paremmin. Hautamäki toivoo, että muutos tuo yhteisötoimintaan uutta puhtia. Hän kertoo yhteistyöryhmien aktiivisuuden vaihdelleen alueittain. Oulunsalon kokoontumisissa asukkaita on puhuttanut erityisesti Salonpään koulun kohtalo, Kauppakeskus Kapteeni, julkinen liikenne ja Varjakan alue.
– Muutoksen myötä luovutaan kokous-sanasta, ja se toivon mukaan madaltaa osallistumisen kynnystä. Yhteistyöryhmien kokoukset on aiemmin saatettu kokea nimensä vuoksi suljetuiksi, vaikka sitä ne eivät ole olleet.
Alueellisen osallisuuden mallin muutoksista on tiedotettu niukasti. Hautamäki myöntää, että mallin työstäminen on ollut vaiheessa pitkään ja sen vuoksi siitä tiedottamisen kanssa on oltu varovaisia.
– Tämä on asia, jota ei ole tarpeeksi avattu kaikille. Jatkossa viestintä tulee olemaan isommassa osassa, hän lupaa.
Hautamäen mukaan aluemallin muuttuminen on aiheuttanut muun muassa huolta siitä, miten kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan siirtyminen sivistys- ja kulttuuripalveluiden alle näkyy toiminnassa: rajaako muutos toimintaa ja miten toimintaa ylipäätään tulevaisuudessa hoidetaan? Epätietoisuus on myös poikinut yhteydenottoja kuntalaisvaikuttamisen koordinaattoreiden suuntaan.
– Se on yhteisenä tavoitteena, että saisimme toiminnan aidosti osallistavaksi. Asukkaat ovat kaiken keskiössä, sillä eihän kuntaa ole ilman asukkaita. Heitä pitää kuunnella ja sillä pitää myös olla vaikuttavuutta. Teemme töitä sen eteen, että tämä myös toteutuu.
Hautamäki muistuttaa, että muutos tuo tullessaan myös hyviä puolia, kuten uudenlaisen verkostoyhteistyön. Kuntalaisvaikuttaminen on päässyt nyt osaksi sivistys- ja kulttuuripalvelujen verkostoja, joiden kautta se tavoittaa paremmin alueen nuoremman väestön.
– Aiemmin meidän on ollut vaikea tavoittaa esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja. Nyt ne tulevat meitä lähemmäs.
